Paikallisuutiset

Uudenjoen savottakämppä matkailukäyttöön

Inarin kunnanhallitus on myöntänyt poikkeamisluvan matkailurakennusten rakentamiseen Uudenjoen savottakämpän pihapiiriin. Kunnanhallitus myönsi poikkeuksen sillä edellytyksellä, että rakennukset tulee sijoittaa vähintään 0,5 metriä rakennuspaikalla havaitun korkeimman vedenkorkeuden yläpuolelle. Kunta edellyttää myös, että alueelle ei saa sijoittaa koiratarhaa.

Poikkeusluvan hakijana on Kalle Mikko Silventola , joka on ostanut Rajajoosepintien varrella sijaitsevan Uudenjoen kämppäkartanon. Silventolan tarkoituksena on rakentaa kaksikerroksinen ravintola- ja vastaanottokeskus sekä 22 kappaletta yksikerroksisia majoitusrakennuksia. Samalla nykyinen päärakennus eli vanha savottakämppä saneerataan ja Uudenjoen rannalla sijaitseva saunarakennus peruskorjataan.

Ivalon paliskunta vastustaa

Ivalon paliskunta on antanut poikkeamislupahakemuksesta lausunnon, jossa se jyrkästi vastustaa luvan myöntämistä. Paliskunta ilmoittaa, että sillä ei kertakaikkiaan ole enää varaa uusiin laidunmenetyksiin ja lisääntyvään häiriöön sen keskeisillä laidun- ja toiminta-alueilla, vaan muuta maankäyttöä on kehitettävä niiden olemassaoleville alueille.

Paliskunta toteaa, että Inarin kunnan suunnittelussa on välttämätöntä ottaa huomioon nykyinen maankäyttö sekä säilyttää poronhoidolle tärkeät alueet ja turvata paliskunnan tulevaisuuden toiminta- ja kehittämisedellytykset.

Poroisäntä Ari Kustulan allekirjoittamassa lausunnossa mainitaan, että Uudenjoen kämpän alue on viimeisiä alueita paliskunnassa, missä matkailu ei vielä toimi. Matkailu ei koskaan pysy vain sille osoitetulla alueella, vaan siitä aiheutuu häiriötä laajemmalle ympäristöön ja silloin se väistämättä aiheuttaa häiriötä porojen laiduntamiselle, vähentää ja pirstoo laitumia entisestään sekä aiheuttaa häiriötä ja ylimääräisiä kustannuksia poronhoidolle.

Paliskunta epäilee, että seuraavaksi alueelle rakennetaan koiratarhoja ja aletaan harjoittaa joko uusilla reiteillä, tai mikä vielä pahempaa, ilman reittejä villiä koiravaljakkotoimintaa jokamiehenoikeudella.

Ivalon paliskunta muistuttaa, että Ivalon palkisen alueella on jo valmiiksi paljon muuta maankäyttöä, mikä on vienyt laitumia ja aiheuttaa häiriötä poroille. Esimerkkinä se mainitsee Saariselän, Ivalon ja Inarijärven alueiden matkailun reitistöineen, autojen kylmätestauksen sekä Kerttujärven ampuma-alueen. myös kullankaivualueet aiheuttavat häiriötä ja vaikeuttavat porojen kuljetusta erotusaidoille. Paliskuntaan sijoittuvat suojelualueet ovat verrattain pieniä; Tsarmitunturin erämaa-alue ja osa Hammastunturin erämaa-alueesta sekä osa UK-puistoa.

Koiria ei tuoda

Yrittäjä Mikko Silventola kirjoittaa vastineessaan Ivalon paliskunnan lausuntoon, että kolmen hehtaarin alue Rajajoosepintien välittömässä läheisyydessä on aiemmin toiminut seurakunnan leirikeskuksena ja majoitustiloina. Käyttötarkoitus on siis käytännössä sama kuin ennenkin.

– Suunnitteilla olevalle alueelle on tarkoitus rakentaa majoituskäyttöön suunniteltua rakennuskantaa. Rakennukset kattavat alle kolme prosenttia maa-alueen pinta-alasta. Alueelle ei olla tuomassa minkäänlaisia koiria. Mikäli koiravaljakkopalveluita tullaan käyttämään, ostetaan palvelut jo alueella toimivilta yrityksiltä ja mennään heidän alueilleen muualle. Alueelle ei myöskään osteta moottorikelkkoja, vaan asiakkaiden elämykset perustuvat ympäröivään luontoon jota käytetään ainoastaan jokamiehenoikeuksien tarkoittamalla tavalla, toteaa Silventola.

Poronhoitajilta ohjelmapalveluita

Mikko Silventola toteaa vastineessaan, että yrittäjät ovat kiinnostuneita tekemään yhteistyötä Ivalon paliskunnan kanssa muun mualla ostamalla poronhoitajilta ohjelmapalveluita. Heillä voi olla jopa kiinnostusta vuokrata piha-alueelle talviajaksi aitaan muutama syöttöporo, mikäli sopimukseen päästään.

– Hankkeella on myös positiivinen vaikutus perinteiseen saamelaiskulttuuriin. Entinen päärakennus remontoidaan kevyesti ja siihen tulee taidegalleria ja myymälä, jossa paikallisten käsityöläisten ja taiteilijoiden on mahdollista myydä tuotteitaan, hän mainitsee.

Silventolan mukaan kysymyksessä on yksityinen maa-alue ja samalla pinta-alaltaan niin pieni yksityinen saareke valtion maiden keskellä, että poronhoitolain pykälä kaksi ei sitä edes koske. Hän muistuttaa myös, että toiminta-alaa tuskin on mahdollista laajentaa nykyisestään.

– Keskus tulee jatkossakin olemaan pieni niin pinta-alaltaan kuin asiakasmääriltään. Näin ollen omistajanäkökulmasta tilalla tapahtuva toiminta ei voi jatkossakaan olla niin laaja-alaista matkailutoimintaa, että sillä olisi mitään vaikutuksia alueella toimivien poronhoitajien mahdollisuuksiin harjoittaa elinkeinoaan, toteaa Silventola.