Muualta Lapista

”Vesisade talvella on pahinta, mitä asfalttitielle voi tapahtua” – Markku Riipi valvoo yli tuhannen tiekilometrin kuntoa Keski- ja Pohjois-Lapin alueella

Markku Riipi ei muista uransa ajalta tienhoidossa vastaavaa tilannetta kuin marras-joulukuun vaihteessa sattui, että osa nelostietä suljettiin liikenteeltä.

Lapin ely-keskuksen kunnossapitoyksikön maanteiden hoidon projektipäällikkönä Markku Riipi valvoo esimerkiksi nelostien kunnosta Sodankylän kunnan alueella.

– Koko tienhoito on säätämistä, hän vastaa kysymykseen siitä, joudutaanko tienhoidossa tänä talvena säätämään poikkeuksellisen paljon.

Vakiituneen talven aika on myöhästynyt, mutta lunta sataa talven aikana aina noin metrin verran, se vaihtelee, missä vaiheessa talvea lumi sataa ja kuinka paljon sitä sataa kerralla.

Riipin valvontavastuulla ovat esimerkiksi tiealueet Rovaniemen Tiaisesta Niesin tienhaarasta Porttipahtaalle saakka ja itä-länsi-suunnassa Tepsasta Sokliin sekä Pyhätunturille ja Vuostimoon.

Hoitoalueet muodostetaan niin, että yhden vastaavan tienhoitourakan tiekilometri määrä on noin tuhat kilometriä teitä.

Alueen urakoinnista vastaa Destia, joka on jakanut urakan aliurakoihin. Riipin vastuualueella nelostien alueella on neljä aliurakoitsijaa. Itä-länsisuunnassa hoitoalueella on omat urakoitsijansa.

Marras-joulukuun vaihteessa vallinneen superliukkaan kelin aikana Riipi oli lumitöissä kotonaan.

– Keli vaihtui hetkessä pienoisesta lumisateisesta leppoisan lauhasta kelistä kaatosateeksi.

Sunnunta-iltana Riipi puhui puhelimessa tien päällä olleen tuttavansa kanssa, joka kysyi nelostien senhetkisestä kunnosta.

– Minäkin saan tiedot tieliikennekeskuksen tiedotteista. Siinä vaiheessa tulin siihen käsitykseen, että tietä pääsi etenemään Sodankylään äärimmäisen varovasti ajaen.

Maanantaina 2. joulukuuta Riipi ajoi työpaikalleen ja totesi tien kunnon olettamaansa parempikuntoiseksi.

– Aina käydään läpi, olisiko jotakin pitänyt tehdä toisin. Myös huoltoautoilla oli vaikea liikkua tuossa kelissä. Sen verran tiedetään, että Rovaniemen päässä huoltotyöt oli aloitettu jo sunnuntain aikana.

Vesisade talvella on pahinta, mitä asfalttitielle voi tapahtua.

– Kun jäätyneen tienpinnan päälle alkaa sataa vettä, keli on vaikea. Kun vettä tulee kuin kesällä, keli muuttuu äärimmäisen vaikeaksi.

Erityisen tuhoisia vesisateet ovat vettä läpäiseville vanhoille asfalttiteille. Kun vesi valuu rakenteisiin, jäätyessään se tuhoaa rakenteet.

– Tällainen vaurio sattui Kittiläntiellä vuonna 2021. Silloin vettä satoi viisi päivää peräkkäin. Useampien kymmenien neliöiden alueita tuhoutui. Vauriot korjattiin seuraavana kesänä.

Tienpitäjät kokoontuvat säännöllisesti pohtimaan tienpitoon liittyviä asioita.

– Kilpisjärven tie, valtatie 21 on haasteellisin, sillä se on ainoa reitti Kilpisjärven suuntaan.

Kilpisjärven tie on ainoa, jonka kohdalla on mietitty esimerkiksi kolonna-ajon mahdollisuutta liikenteen turvallisuuden varmistamiseksi. Kolonna-ajossa autot ajavat letkassa edellä menevän huolto-auton perässä. Pohjois-Norjassa kolonna-ajoa käytetään tieosuuksilla, joilla lumi voi tukkia tien. Suomessa ei kolonna-ajoa kuitenkaan harjoiteta.

Suomessa ei ole yhtään tietä, joka olisi mahdollista sulkea puomeilla keliolosuhteiden vuoksi.

Suolaa voi käyttää liukkauden torjumiseen Inarin korkeudelle saakka.

– Sodankylän ja Ivalon välillä ei suolata. Urakka-alueelle suolaa käytetään hiekan seassa noin kaksi prosenttia tuhannessa kilossa.

Suola on toimivin liukkauden torjuja tieosuuksilla, joissa on paljon liikennettä.

– Kun suola rikkoo jään pinnan, loskaksi muuttuva jää lähtee pois tien pinnalta liikenteen mukana, siksi suolaa ei käytetä tieosuuksilla, joilla ei ole niin paljoa liikennettä kuin esimerkiksi etelämmän Suomen vilkasliikenteisillä teillä. Kun suolaloska jäätyy, syntyvää polannetta on erittäin vaikea poistaa.

Pohjoisessa suolan käyttämisen lisähaaste ovat porot, jotka tulevat nuolemaan suolaa teiden pinnoilta.

Vaikeissa keliolosuhteissa Riipi neuvoo aina harkitsemaan, onko tielle pakko lähteä.

– Viime kädessä vastuu on aina itsellä. Tienpitäjät tekevät parhaansa teiden kunnossapitämiseksi, mutta jatkossakin on vaikeita tilanteita, jolloin liikkeelle lähtemisen välttämättömyyttä kannattaa harkita.

Tieliikennekeskuksen sivuston kautta kuka tahansa saa tietoa eri tieosuuksien kunnosta. Sivustolle voi ilmoittaa myös havaintojaan.

– Tieliikennekeskukselta me tienhoidosta vastaavatkin saamme tietomme. Sieltä tieto menee myös tiedotusvälineille. Esimerkiksi yleisradio julkaisee liikennetiedotteita, jotka tulevat autojen radioista joissakin tilanteissa läpi kaikista muista ohjelmista.