Etusivu Uutiset Viikon kuvat Mediakortti Ilmoitukset Tilaukset Palaute Kirjahylly Toimitus Yhteystiedot

Suomen Huipulta

Angry Birdsit valloittivat tunturin

16. heinäkuu 2014

Ruusuvuoren perheellä vierähti Angry Birds Activity Parkissa aikaa muun muassa tykinammuskelussa. Hanna-äiti lataa palloja tykkiin ja Elina tähtää.

Kesäkuun lopulla Angry Birds Activity Parkissa riitti vilinää. Tuolloin oli vielä kylmää ja sateista, joten moni Lappiin lomalle tullut perhe joutui keksimään muuta tekemistä kuin ulkoilma-aktiviteetit.
Saariselän kylpylähotellin yhteydessä sijaitsee Angry Birds Activity Park, jossa riittää lapsille ja vanhemmillekin liikunnallista tekemistä koko päiväksi. Puiston lähtökohtana on fyysinen tekeminen eli laitteet eivät liikuta ihmisiä, vaan ihmiset laitteita. Holiday Club Saariselkä Hotellin hotellipäällikkö Annamaija Putkonen kertoo, että puisto on alkanut toimia hyvin.
−Aukioloaika 12-19 näyttäisi olevan optimaalinen suurimmalle osalle kävijöistä.
Hanna Ruusuvuori on tullut Pohjois-Karjalasta 10 henkisen seurueensa kanssa. He ovat mökkeilleet Saariselällä viikon. Perhe on retkeillyt tehden päiväretkiä tunturiin ja lähimaastoon.
−Viileä sää toi meidät Angry Birds Parkkiin. Näimme itseasiassa jo Kuusamossa, että Saariselällä on tällainen liikunnallinen puisto. Emme kertoneet asiasta lapsille kuin vasta loppuvaiheessa, kertoo Hanna Ruusuvuori.
Puiston teemana on avaruus ja Lapin tunnelma, mikä sopii oikein hyvin tunturiin. Puiston erikoisuutena on pitkä ja jännittävä seikkailurata, jonka varrelta löytyy erilaisia, toiminnallisia rasteja. On kiipeilyä, tasapainoilua rotkon yli, köysiradalla laskua ja kaikkea muuta. Puistossa on kymmenen aktiviteettipistettä, joissa riittää liikunnallista tekemistä kaiken ikäisille.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Pääkirjoitus: Saamelaismääritelmä hiertää edelleen

16. heinäkuu 2014

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi kuvailee blogissaan saamelaismääritelmää kompromissiksi, eikä ”siitä asiasta pääse mihinkään.” Kuitenkin Näkkäläjärven mukaan määritelmä ja sen perustelut yhdessä ovat sellaisia, että vaaliluetteloon ei pääse muita kuin saamelaisia. Määritelmä korostaa hänen mukaansa kokonaisuudessaan sitä, että saamelaiskulttuurin ja kielen on pitänyt oppia sukuyhteisössä, henkilön täytyy ylläpitää saamelaiskulttuurin perinteitä ja olla saamelaisyhteisön jäsen.
Saamelaiskäräjien kokouksessa inarinsaamelaiset Anu Avaskari ja Pentti Valle jättivät päätökseen eriävän mielipiteen. He eivät hyväksy vaatimusta ryhmähyväksynnästä eli siitä, että muut saamelaisryhmät voisivat määritellä, ketkä ovat inarinsaamelaisia. Lapin Kansan haastattelussa 7.7. Avaskari arvostelee myös saamelaiskäräjien vaalilautakunnan asemaa ”portinvartijana” etenkin nyt, kun Saamelaiskäräjien enemmistö asetti siihen itselleen sopivimmat henkilöt.
Kirjoittelu saamelaismääritelmästä ja aihetta sivuavista muista teemoista, kuten ILO-sopimuksesta, on viime vuosina ollut ahkeraa ja eri osapuolten väliset pohdinnat ja perustelut tuntuvat välillä niin monimutkaisilta että päätä huimaa. Se on tullut selväksi, että Saamelaiskäräjien asema näyttää vahvistuvan. Esimerkistä käy metsähallituslakiin ehdotettu saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksien heikentämiskielto.
Statuksettomat saamelaiset kokevat, että heidän pitäisi Lapin kantaväestönä olla mukana Saamelaiskäräjillä, jossa käsitellään sellaisia asioita, jotka vaikuttavat myös heidän elämänpiiriinsä. Statuksettomien saamelaisten jäljille pääsee silmäilemällä vaikkapa Inarin historia-kirjaa, jossa on piirroskartta Inarijärvestä ja sitä vanhastaan ympäröivistä Inarin suvuista. Inarinsaamelainen Morottajan suku sieltä löytyy, mutta Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sukunimeä kartan reunoilta ei löydy, koska se ei ole alkuperäinen Inarin suku.
Kun tutkii esimerkiksi Koppelon kylää historiaa, niin asukkaat näyttävät polveutuvan pääosin Morottajan suvusta, mutta heillä ei ole siitä huolimatta ollut pääsyä Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. He ovat sitä mieltä, että heille kuuluu myös kunnia Inarijärven toisesta nimestä – Saamen merestä, ja he ovat muistutelleet, että jos joidenkin esi-isät Inarijärven hautuumaasaarissa lepäävät, niin ainakin heidän.
Näyttää siltä, ettei tällä Inarin kantaväestöllä ole uuden saamelaismääritelmänkään aikana pääsyä Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ja keskustelu jatkuu.
jaakko.peltomaa(at)inarilainen.fi

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Lohta nousi Lohiriehassa

16. heinäkuu 2014

Viime viikon lauantaina juhlittiin Utsjoen Eränkävijöiden järjestämää, perinteistä Lohiriehaa Utsjoella. Lohiriehaa vietettiin jo 34. kertaa. Komea sää ja runsas kalasaalis täydensivät iloista tapahtumaa. Onnelan jokitörmälle oli kokoontunut paikallisia, naapurimaan kansalaisia joen takaa sekä satunnaisia matkailijoita. Joentörmälle olisi silti sopinut enemmänkin yleisöä. Moni poikkesi myös ohimenomatkalla syömään lohiherkkuja kisapaikalle.
Tenon Lohikuninkaiksi kruunattiin Janne Hoffren ja Matti Röntynen. Lohiriehan voittajat saivat perinteisesti valita pääpalkinnoksi joko Tenon veneen tai perämoottorin. Voittajakaksikko valitsi palkinnokseen Tohatsun perämoottorin. Hoffrenin ja Röntysen kalasaaliin yhteispaino oli 6,494 kilogrammaa.
Toiseksi uistelleiden utsjokisten Henna Riekkoniemen ja Merja Nillukan kala painoi 5,373 kilogrammaa. He saivat palkinnoksi Vetsikon veneen, jonka oli tehnyt paikallinen veneentekijä Eino Laiti.
Kolmanneksi kisassa tulivat Aalto Kjell Utsjoelta ja Mika Purola Helsingistä 5,331 kilogramman kalalla. Joukkuekilpailun voitti Kuhan Soutelen, johon kuuluivat Tapio ja Marjatta Määttä, Erkki Salmela ja Veli-Pekka Salmela 9,281 kilogramman kalasaaliilla.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Ivalon kirjastossa kootaan ainutlaatuista perinnearkistoa

16. heinäkuu 2014

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 155 vuotta siitä, kun kirjasto ryhtyi tarjoamaan inarilaisille näköaloja maailman tapahtumiin kirja-aineistojen avulla. Kirjastolla oli merkittävä rooli asukkaiden valistajana ja tasa-arvoisen tiedon saannin turvaajana. Kirjasto tarjosi mahdollisuuden laajentaa reviiriä kotikylän ulkopuolelle ilman matkustamisen vaivaa ja kustannuksia.
−Paikallisen aineiston merkitys kirjaston palvelutarjonnassa on lisääntynyt internetin tarjoaman globaalin tietoaineksen täydentäjänä ja ihmisen identiteetin muodostajana. Tietoverkkojen aikaudella kirjaston rooli toimia maailman ikkunana on muuttunut päinvastaiseksi. Nyt on tarvetta toimi ikkunana paikallisuuteen tarjoamalla yhteys juuriin ja paikallishistoriaan, kertoo Inarin kunnan kirjastotoimenjohtaja Eija Leivo.
Kokoomuksen valtuustoryhmä teki lokakuussa 2006 aloitteen, jossa todettiin, että viime aikoina on kunnassamme puhuttu laajasti kotiseutumuseon tarpeesta. Museo palvelisi kuntamme historian tallentamista, sen esille tuomista ja Ivaloon sijoitettuna se tarjoaisi matkailu- ja tutustumisnähtävyyden Inarin kunnan keskukseen. Aloitteessa todettiin myös, että kyseiseen museorakennukseen tulisi sijoittaa lisäksi sotamuseo-osasto, jossa voisi esitellä kuntamme sotahistoriaa niin matkailijoille kuin paikkakuntalaisillekin.
−Inarilaisen sivuilla oli pohdittu paljon kotiseutumuseo-asiaa ja samalla tuota sotahistoriaakin. Näissä pohdinnoissa tuli esille myös se, että juuri Ivalo on se kylä johon museota tarvitaan, koska täällä ei ole oikein mitään mikä matkailijoita kiinnostaa. Sivumennen sanoen näiden pohdintojen tuloksena syntyi sitten Inariviikot, kertoo Inarilaisen päätoimittaja Jaakko Peltomaa.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Risto Tuomi on Tangoprinssi

16. heinäkuu 2014

Lapin Tangokarnevaaliyhdistys järjesti kesäkuussa kolmannen kerran tangokiertueen, jossa etsittiin esikilpailujen kautta Ylitorniolla käytävään loppukilpailuun tangokuninkaallisia. Loppukilpailussa kuninkaaksi kruunattiin Juha Alvari Tervolasta, seuraavaksi tuli Risto Tuomi Ivalosta ja kolmanneksi Eero Kuosmanen Rovaniemeltä. Naisten kuninkaalliset olivat oululainen Toini Uusitalo, kemiläinen Jaana Turpeinen ja kolmanneksi äänestettiin ylitorniolainen Hanna Krans.
Risto Tuomi ei noussut Ylitornion kisoissa esiintymislavalla ensimmäistä kertaa, sillä hänen kiinnostuksensa musiikkiin on perua jo nuoruusvuosilta. Soittaminen ja laulaminen veivät nuorukaisen myös muutamaksi vuodeksi ammattilaiseksi esiintymään ympäri Suomea. Nykyään soittaminen on jäänyt vähemmälle, koska vanhan ajan keikkamuusikoilla ei ole nykyravintoloissa enää yksinkertaisesti kysyntää.
−Tanssilavat ovat kohta hävinneet Suomesta kokonaan ja ravintoloissa soitetaan iltaisin vain levyjä ja hypitään ja heilutaan niiden jumputuksen tahdissa. Kunnon paritanssitaidot ovat kadonneet, koska nykyjytke ei vaadi sellaisen osaamista. Siinä suhteessa tangon suosio on nähtävä myös niin, että sen avulla yritetään säilyttää vanhoja paritanssiperinteitä, pohtii Tangoprinssiksi Ylitorniolla kesäkuussa kruunattu Risto Tuomi.
Lapin Tangokarnevaalit järjestettiin vasta kolmatta kertaa ja kilpailu saavutti heti aluksi hurjan suosion. Loppukilpailua oli seuraamassa yli 700 katselijaa. Siinä saattoi olla samaa protestihenkeä kuin taustalla olevan järjestävän yhdistyksen perustamisessa, joka syntyi vastavetona sille, ettei Seinäjoen Tangomarkkinoiden karsintakilpailuja järjestetty Lapissa.
− Tänä vuonna yleisöä oli paikalla vain kourallinen, mutta se ei ollut mikään ihme, koska tapahtuman markkinointia ei oltu hoidettu mitenkään, toteaa Tuomi.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Yhteystiedot

Asiakaspalvelu ma – pe klo 9 – 16.30
Susanna Järvinen 020 710 9050
inarilainen at inarilainen.fi

Toimituksen käyntiosoite:
Piiskuntie 1
99800 Ivalo

Toimituksen postiosoite:
PL 61
99801 Ivalo

Kustantaja Fourpress Oy

Laskutus, tilaukset ma – pe klo 9 – 16.30
Sirpa Huumonen 020 710 9051
sirpa.huumonen at inarilainen.fi

Toimitus ma – pe klo 9 – 16.30
Päätoimittaja Jaakko Peltomaa 020 710 9052
jaakko.peltomaa at inarilainen.fi

Myynti ma – pe klo 9 – 16.30
Satu Airola 020 710 9055, 040 745 2965
myynti at inarilainen.fi

Toimitusjohtaja
Jari Haavisto 050 559 9813
jari.haavisto at sompio.fi