Ei tämä ikä ole hetkessä tullut

22. toukokuu 2013

- Tässä kotona ja pihalla ne päivät kuluvat. Kanniskelen halkoja keittiöön, ja jospa sitä vielä saataisiin potutkin maahan tyttärien kanssa, kun kesä alkaa, tuumailee Viljo Välitalo.

- Ei tämä ole yhtäkkiä tullut, naurahtaa Viljo Välitalo, kun hän kertoo ikänsä, 88 vuotta.
Hän sanoo, että tässä iässä voi jo hyvällä syyllä olevansa vanha. Jos hänen lapsuudessaan joku saavutti saman iän, niin häntä sitä vasta pidettiin hirveän vanhana ihmisenä.
- Ihmisen elämänkaari on nykyisin pitempi. Jos 30-luvulla ihminen eli seitsemänkymppiseksi, niin katsottiin, että hän oli saavuttanut pitkän elämän.
Viljo Välitalo syntyi vuonna 1924 Eevertti ja Mari Välitalon perheeseen. Mari oli omaa sukua Veskoniemen kylän Karppisia. Vain Viljo on elossa sisarussarjastaan. Terttu-sisko kuoli jo kolmevuotiaana lentävään keuhkotautiin.
Viljon isä Eevertti hoiti kahtena kesänä peräkkäin Ivalojoen lossia. Lossivahdiksi pääsi aina se isäntä, joka teki halvimman tarjouksen.
- Olin kuusivuotias, kun kerran leikin lossirannassa. Lossin kyydissä oli savottamiehiä hevostensa kanssa. Onnistuin työntämään käteni lossin vaijerin väliin ja itkuhan minulta siinä pääsi.
Viljo sai vedettyä kätensä pois, mutta osa pikkusormesta jäi vaijerin väliin. Hän esittelee kättään ja tuon turman jäljet näkyvät siinä vieläkin: pikkusormesta puuttuu palanen.
- Sehän oli likellä ettei minulla mennyt siinä koko käsi. Minut kannettiin Väritupaan ja isä kirvasi, kun oli tietenkin niin järkyttynyt. Jostakin löytyi joku sanitääri, joka tohtoroi sitä kättä sen verran, että minut saatiin Ulmosen taksiin ja matka kohti Inaria alkoi.
Inarin Kirkolla Viljo pääsi tohtori Heurlinin eli “Hörliinin” hoitoon. Hörliini tohtoroi sormen ja siitä tuli vielä toimiva peli, joskin alkuperäistä lyhyempi.
- Hörliini teki kaikenlaisia keksintöjä ja yritti risteyttää lehmän ja poron keskenään. Vaikka hän erikoinen olikin, niin kyllä hän lääkärin hommansa hoiti. Hänhän toimi hammaslääkärinäkin. Tai eihän sen ajan hammaslääkärin työ muuta ollut kuin hampaiden repimistä.
Sota-aikana inarilaisia sitten jo hemmoteltiin, kun saksalainen toi Ivaloon oman hammaslääkärinsä, joka käytti jalalla poljettavaa porakonetta.

Kestolinkki · Osasto: Ihmiset · Kommentit

Nellimin tie nousi ykköshankkeeksi

22. toukokuu 2013

Inarin kunnanhallitus teki yksimielisen ja ripeän korjausliikkeen Inarin kärkihankelistaan. Kunnanjohtaja toi hallitukselle esityksen, jonka mukaan lähivuosien kärkihankelistan ensimmäisellä sijalla olisi Test World Indoor III. Kunnanjohtajan esityksessä Raja-Joosepin raja-aseman peruskorjaus ja laajennus oli kakkosena, Ivalon lentoaseman terminaalin peruskorjaus ja laajennus kolmosena sekä UK-puiston kansallispuiston matkailun infrastruktuurin kehittäminen neljäntenä. Viidennelle sijalle oli laitettu Nellimintie ja viimeiseksi eli kuudennelle sijalle Sevettijärven kolttakulttuurikeskus.
Marja Männistö esitti kunnanhallituksessa Veikko Väänäsen kannattamana, että ikuisuushanke .- Nellimintie – nostetaan kunnolla listan kärkeen. Kaikki olivat äänestyksessä tämän esityksen takana. Uudessa listauksessa Test World Indoor III-hanke löytyy listan viimeiseltä eli kuudennelta sijalta ja sen edelle viidennelle sijalle on päässyt kolttakulttuurikeskus.

Vaikka kunnanjohtajan esitys muuttui kunnanhallituksessa, ei hän jättänyt päätökseen eriävää mielipidettä. Kunnanjohtaja jopa esitti, että kunnanhallitus kutsuu Ely-keskuksen uuden ylijohtajan Jaakko Ylinamman vierailemaan kuntaan keskustelemaan hankkeista ja niiden rahoituksesta. Ylinampa on eläkkeelle jääneen tiejohtaja Tapani Pöyryn seuraaja.

Kaikki kärkihankelistalla pyöritellyt hankkeet ovat tärkeitä Inarin kunnan kehittämisen kannalta. Ja matkan varrella joku hanke voi toteutua ennen toista, olipa niiden tärkeysjärjestys listalla mikä hyvänsä. Jonkinlaisen signaalin kunnan päättäjien suhtautumisesta kuntalaisille tärkeisiin asioihin lista kuitenkin antaa, joten on oikeus ja kohtuus, että Nellimintie on tällä listalla nyt ensimmäisenä.

Muutamat kärkihankelistan hankkeista, kuten Raja-Joosepin laajennus, pitäisi toteutua kokonaan valtion rahoituksella. Myös UK-puiston reittien rakentaminen on valtion 100-prosenttisesti rahoittama hanke. Nellimin tien perusparannukseen tarvitaan erillisrahoitusta ja mahdollisille rahoittajille voi nyt näyttää, kuinka tärkeälle sijalle tämä hanke on kunnassa listattu.

Kestolinkki · Osasto: Paakirjoitukset · Kommentit

RKP:n puoluehallitus vieraili Utsjoella

22. toukokuu 2013

RKP:n puoluehallitus vieraili puheenjohtajansa Carl Haglundin johdolla Utsjoella viime viikon alussa, 13.-14.5. Mukana oli myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Tiistaipäivän lounaalla ja sen jälkeen pidetyssä tilaisuudessa kunnanvirastolla käytiin leppoisaa keskustelua ajankohtaisista asioista.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aulis Nordberg totesi tervehdyssanoissaan RKP:n aina tukeneen Utsjoen kuntaa yhdessä Lapin kansanedustajien kanssa ja toivoi sen hyvän yhteistyön jatkuvan, vaikka RKP puolueena onkin tullut Lappiin eduskunta- ja kuntavaaleissa. Tätä Nordberg piti selkeänä jatkumona puolueen tähänastiselle toiminnalle Lapin ja ennen kaikkea saamelaisten hyväksi.
Keskustelussa selvitettiin Utsjoen kunnan kantaa kuntarakenneuudistukseen ja kunnan tavoitetta pysyä edelleen itsenäisenä kuntana. RKP:n edustajat ilmaisivat hyvin ymmärtävänsä kunnan näkemyksen varsinkin nyt, kun heille on konkretisoitunut kuinka kaukana Utsjoki todella sijaitsee. Puolueväestä suurelle osalle käynti Utsjoella oli ensimmäinen.
Sote-uudistuksesta kunnan edustajat totesivat, että kunnan kannalta tärkeintä on säilyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut nykyisellä tasolla. Vaikka kunnan resurssit ovat niukat, palvelut on pystytty järjestämään kaikille kuntalaisille siedettävässä ajassa ja lääkäriinkin pääsy on mahdollista ilman pitkää jonotusta. Muutoksia huonompaan suuntaan ei toivota mahdollisten uudistusten tuovan. Kunnan edustajien mielestä esitetty isäntäkuntamalli ei ole pienen kunnan kannalta suositeltava, sen verran kokemusta suurempien kanssa toimimisesta kunnalla on. Huomattakoon, että sote-uudistuksesta saatiin lisätietoa vasta vierailun jälkeen loppuviikosta.
Kunnanjohtaja, vt. Vuokko Tieva-Niittyvuopio toi esille huolensa oikeusaputoimiston Utsjoen toimipisteen tulevaisuudesta, suunnitelmissahan on ollut jopa koko toimipisteen lakkauttaminen. Kunnanjohtaja esitti, että oikeusaputoimeen palkattaisiin jatkossa saamenkielinen lakimies, joka voisi tarjota äidinkielisiä palveluita koko saamelaisalueen asukkaille, näin lisättäisiin merkittävästi saamenkielisten palveluiden tarjontaa oikeuslaitoksessa ja todellinen mahdollisuus käyttää äidinkieltä esimerkiksi tuomioistuimessa helpottuisi ja parantuisi.

Kestolinkki · Osasto: politiikka · Kommentit

Inarinmaan lapinkylä haluaa Arktiseen neuvostoon

22. toukokuu 2013

Inarinmaan lapinkylän on aktivoiduttava kaikilla foorumeilla, joissa saamelaiskäräjätkin on mukana vaikuttamassa, tuumailtiin Inarinmaan lapinkylän vuosikokouksessa. Yleiskeskustelun aikana pohdittiin, että lapinkylän pitäisi päästä esimerkiksi Arktiseen neuvostoon saamelaiskäräjien tavoin.
- Luin lehdestä arktisen politiikan professorin Lassi Heinisen haastattelun, jossa hän kaipasi ympäristöjärjestöjä mukaan Arktiseen neuvostoon. Ja Kiinakin kuulemma pitäisi saada jäseneksi. En tiedä millaisista ympäristöjärjestöistä on kyse, mutta ilmeisesti ainakin Greenpeacesta. Inarinmaan lapinkylän hallitus tutkailee tätä asiaa eikä varmasti olisi haitaksi, jos lappalaisetkin olisivat mukana Arktisessa neuvostossa, totesi Inarinmaan lapinkylän puheenjohtaja Yrjö Mattila.
Kokouksessa annettiin Suomen ministereille ja kansanedustajille niin kiitosta kuin moitteitakin. Perustuslakivaliokunta vieraili kevättalvella Inarissa ja sai kuulla lapinkylän kannan ILO-sopimuksen ratifioimiseen ja saamelaismääritelmään. Oikeusministeri Johannes Koskisen kanssa oli helppo keskustella, koska hänellä oli vankka perehtyneisyys asiaan. Ihmettelyjä sen sijaan sai osakseen RKP:n puolustusministeri Carl Haglund, joka on vähätellyt ILO-sopimuksen ratifioimisen mukanaan tuomia muutoksia.
- Ilmeisesti puolustusministeri luulee meitä lappalaisia yksinkertaisiksi, epäili kokousväki.
Kokouksessa oltiin huolissaan myös joidenkin saamelaisaktiivien suhtautumisesta Inarin lappalaisiin ja metsäsaamelaisiin.
- Esimerkkinä voi mainita, kuinka saamelaisjärjestöt yrittävät estää norjalaisia, että he eivät antaisi tutkija Erika Sarivaaralle Israel Ruong-palkintoa. Kun tätä Sarivaaraan kohdistunutta hyökkäystä ajattelee ja kun lisäksi lukee meihin kohdistuneita kommentteja, niin homma vaikuttaa todella suvaitsemattomalta. Me Inarin lappalaiset olemme aina olleet suopeita erilaisuutta kohtaan ja tässäkin jupakassa yritämme olla provosoitumatta.

Kestolinkki · Osasto: Ihmiset · Kommentit

Kesko haluaa supermarketin Sairaalantielle

22. toukokuu 2013

Ruokakesko Oy on lähettänyt Inarin kunnalle tarjouksen ostaa Sairaalantien varressa oleva kunnan omistama tontti. Ruokakesko on kiinnostunut rakentamaan tontille noin 2500 kerrosneliömetrin suuruisen K-supermarketin. Myöhemmin rakennusta voidaan myös laajentaa, joko omaan tai oheispalveluiden käyttöön.
Ruokakesko Oy:n aluejohtaja Jari Saarinen sanoo, että Sairaalantien varren sijainti sopii supermarketille ja hänen tietojensa mukaan aluetta ollaan nyt kaavoittamassa vähittäiskaupan suuryksikköä varten.
Inarin kunnanhallitus on käsitellyt Ruokakeskolta tullut kirjettä ja se suhtautuu periaatteellisesti myönteisti tontin myyntiin ja neuvottelujen aloittamiseen. Sitä ennen tarvitaan kaupan vähimmäis- ja reunaehdoista teknisen johtajan lausunto kunnanhallituksen kesäkuun kokoukseen.

Kestolinkki · Osasto: Inari · Kommentit