Eläkeliitto juhli

18. toukokuu 2012

Ansiomerkkien saajat vasemmalta: Kyllikki Alenius, Tapani Alkio, Hanna Kyrö, Eeva Kyrö, Sirkka Mansikka-aho, Terttu Rissanen ja Aira Soikkonen. Salme Rauhala puuttuu kuvasta.

Eläkeliiton Inarin yhdistys järjesti 40-vuotisjuhla- ja koulutuspäivän Ivalon hotellilla. Tilaisuuteen saatiin kouluttaja peräti Helsingistä saakka: toiminnanjohtaja Jukka Salminen. Hän piti tehokkaan koulutustilaisuuden Inarin yhdistyksen jäsenille. Osallistujia olikin saapunut tilaisuuteen yli 40 henkilöä eli kolmannes jäsenistöstä.
Päivällä syötiin maukas poronlihakeitto, jossa oli hieman perunoitakin joukossa mutta poronliha näytteli pääroolia.
Myös Lapin piirin toiminnanjohtaja Heikki Raappana muistutteli liittokokousasioista. Kaiken kaikkiaan saimme hyvän kuvan Eläkeliiton nykytilasta ja tulevaisuuden näkymistä.
Ennen siirtymistä kakkukahveille saimme kuulla yhdistyksen historiikin neljänkymmenen vuoden toiminnasta. Historiikki herättikin monelle muistoja vuosien takaa ja siinä vilahteli paljon tuttuja nimiä.
Utsjoen yhdistyksestä oli saapunut autonlasti naapuriyhdistyksen jäseniä. He osallistuivat tietysti koulutukseen ja juhlistivat yhdistyksemme vuosijuhlaa. He toivat lahjaksi kauniin käsintehdyn vieraskirjan jota arvostamme suuresti.
Eläkeliittokin muisti juhlivaa yhdistystämme pienellä rahalahjalla. Juhlapuheen piti toiminnanjohtaja Jukka Salminen. Se oli värikäs ja kaunis puhe , se jäi kyllä mieleen.
Ansioituneita jäseniä muistettiin ansiomerkeillä. Toiminnanjohtaja Jukka Salminen ja Heikki Raappana sekä puheenjohtaja Taisto Mäki jakoivat hopeiset ansiomitalit.

Kaarlo Seppänen

Kestolinkki · Osasto: Inari · Kommentit

Saariselän toukokuusta tuote?

18. toukokuu 2012

Saariselän matkailusesonki päättyi pian pääsiäisen jälkeen. Matkailukylässä tehtiin valtavasti työtä läpi talven, jotta kaikki on kunnossa laduilla ja rinteissä. Asiakkaita oli enemmän kuin vuosiin. Tämän mahdollistivat hyvät lentoyhteydet. Norwegian oli Saariselän talveen tyytyväinen, koska se on ilmoittanut käynnistävänsä Helsinki-Ivalo-lentoyhteyden taas ensi talveksi.

On sääli, että Saariselän talvimatkailijat loppuvat kaiken ahkeroinnin jälkeen toukokuussa kuin seinään. Lunta riittäisi yleensä vielä viikoiksi, ehkä koko toukokuuksikin, mutta missä ovat asiakkaat? Otetaan esimerkki vappupäivältä Suomen Latu Kiilopäältä. Eskelisen linja-auto vei viimeiset asiakkaat Kiilopäältä pois hieman ennen kello 12 Sen jälkeen Kiilopään keskuksen ovi laitettiin lukkoon loppukuun ajaksi. Hiihtokansa jätti siis Kiilopään aikana jolloin parhaat hiihtokelit vasta alkavat.

Osa etelän ihmisistä osaa jo hakeutua Saariselälle toukokuun aikana. Matkailija osaa arvostaa sitä, että tähän aikaan ei ole tungosta. Mutta tähänkin aikaan nykyajan matkailija haluaa kaikkialta täyden palvelun ja tapahtumia. Jos osa yrityksistä on pistänyt ovensa säppiin, on se matkailijalle pettymys.

Saariselän toukokuun piristämistä mietitään nyt myös Inarin kunnassa. Kunnanjohtaja Reijo Timperi haluaa haastaa yrittäjät keskustelemaan siitä, voisiko Saariselkä olla auki yhteisellä päätöksellä vaikkapa venäläisten Voitonpäivään asti 9.5. Yhteisellä päätöksellä matkailukylän voisi avata jälleen touko-kesäkuun vaihteessa. Toinen päivämäärähän Saariselälle on jo niin sanotusti brändätty. Saariselkä sai viime vuonna lumitakuun 10.10. alkaen. Ensi syksynäkin 10.lokakuuta Saariselällä hiihdetään, sen takaa alueella säilötty 30 000 kuutiometriä lunta.
Riekonlinnan isäntä Paavo Holopainen teki aikoinaan kaamoksesta ensilumen tuotteen. Voisiko nyt tuotteen tehdä myös toukokuusta?

Kestolinkki · Osasto: Paakirjoitukset · Kommentit

Kuulas nousi Ivalontien varteen

18. toukokuu 2012

Kuulas on talkootyön voimannäyttö ja samalla esimerkki siitä kuinka vähällä rahalla ja kierrättämällä saadaan upeaa jälkeä.
Näin tuumaavat Inarin sivistysjohtaja Irja Seppänen, kansalaisopiston rehtori Jyrki Kivi ja kulttuurisihteeri Mirja Karjalainen silmäillessään uutta kansalaisopiston ja kulttuurin toimitilaa Ivalontien varrella.
Kuulaan tarinan taustalla on ripaus hyvää onneakin.

Aikaisemmin toimittiin Kultapiiskussa Piiskuntien laidalla, mutta kun vuokrasopimus päättyi, tuli tarve etsiä uutta tilaa. Kiinteistönvälittäjä Teija Kunnari ilmoitti, että Spar Oy:n omistama rakennus eli entinen Tiinan Tori olisi nyt vuokralla. Hänhän on harrastajateatteri Ivaloisten aktiivi ja oli varmasti silmäillyt tätä tilaa jo siinäkin mielessä, että miten tämä sopisi kulttuurin tarpeisiin, sanoo Irja Seppänen.
Muuttopuuhat Kuulaaseen alkoivat ennen vuoden vaihdetta.

Irtaimistoa tuotiin tänne eri paikoista aina Siwan kellaritiloja myöten ja muuttotalkoisiin osallistui sivistystoimen ja myös teknisen toimen väkeä. Täällä oli liikuntapuolen ihmisiä, kansalaisopiston väkeä ja vähän vaikka ketä. Tämä oli samalla myös kunnantalon väen toimivan yhteistyön osoitus, Seppänen, Kivi ja Karjalainen vakuuttavat.
Kuulaan avajaisia vietetään 25. toukokuuta. Kello 13 siellä avataan taiteilija Merja Aletta Ranttilan näyttely, joka on avoinna heinäkuun loppuun asti.

Kestolinkki · Osasto: Inari · Kommentit

Alettan ura kestänyt 30 vuotta

18. toukokuu 2012

Merja Aletta Ranttila viettää 30-vuotistaiteilijajuhlaansa taidenäyttelyn muodossa. Juhlanäyttely pidetään Rovaniemellä Vintikin Taidegalleriassa.
Merja Aletta Ranttila syntyi vuonna 1960 Utsjoen Karigasniemellä tunturisaamelaisista vanhemmista. Ranttila alkoi tehdä taidetta aktiivisesti 13-vuotiaasta lähtien, ja jo hyvin varhaisessa vaiheessa hänen töissään tulivat esiin pirut.
Ylioppilaaksi Ranttila kirjoitti 1979. Opinnot Torniossa Lapin Taidekoulussa alkoivat 1980 ja jatkuivat Rovaniemen taide- ja käsiteollisuuslaitoksen graafisen suunnittelun linjalla. Taidekouluun mennessä hän vaihtoi Merja-nimensä toiseen etunimeensä ja tuli tunnetuksi Aletta Ranttilana.
Vuonna 1980 tuli ensimmäinen laaja kuvitustyö, saamenkielenkurssi Dávvin. Se sisälsi yli 600 kuvaa. Tämän jälkeen tuli lisää saamen- ja suomenkielisten oppi- ja satukirjojen, romaanien ja novellikokoelmien kuvitusta. Aletta Ranttila osallistui ensimmäiseen yhteisnäyttelyyn Ars Arcticaan.
1986 opinnot jäivät kesken, ja hän muutti takaisin Inariin. Täällä alkoi vapaampien teosten teko. Jo vuonna 1989 hänet tunnettiin rajuista linotöistään. Niissä hän käsitteli omia henkilökohtaisia tunteitaan ja pelkojaan ja puhui maapallon, luonnon ja lasten tulevaisuuden puolesta. Lino-sekatekniikassa hänen nais- ja paholaishahmonsa taipuvat tuskaisiin ja riehakkaisiin asentoihin.
Aletta on osallistunut lukuisiin yksityis- ja yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Ensimmäisen yksityisnäyttelynsä Aletta Ranttila piti vuonna 1988 Rovaniemellä. Erittäin tunnetuksi hän on tullut myös lastenkirjojen kuvituksistaan. Ranttila sai vuonna 1993 lastenkulttuurin valtionpalkinnon.
Uuden ajan ja perinteisen saamelaisen elämänmuodon kohtaamisesta aiheutuneet repeämät ovat olleet hedelmällinen kasvualusta modernille saamelaiselle taiteelle. Sanotaan, että saamelainen taide on ristiriidan taidetta. – Töistäni voi lukea kaiken, mitä olen kokenut. Esittelemällä töitäni avaan samalla sieluani kaikille. Joskus se tekee kipeää, Ranttila sanoo töitä esittelevässä kirjassaan Oma kuva.
Aletta Ranttilan “Ajan myötä tähän päivään” -juhlanäyttely on avoinna Vintikin Taidegalleriassa Rovaniemellä. Näytteillä on noin 50 uutta ja eri aikakausilta olevaa työtä.

Kestolinkki · Osasto: Ihmiset · Kommentit

Tekstarit 16.5.2012

18. toukokuu 2012

Lopetin piinallisen kompostin pidon talomme pihamaalla viime kesänä ja vapauduin. Miksi ihmeessä ylipäänsä pitäisi viljellä kompostia ja ottaa siitä stressiä?
Vapautunut perheenäiti

Koppeloon kevyen liikenteen väylä! On tarpeellinen, se tuli todettua 12.5. kun käytiin polkupyörillä tutustumassa Koppelon kylätaloon. Samalla saatiin nauttia käristemakkarasta sekä pullakahvista ja mukavasta seurasta.
A&E

Outi Korpilähteelle iloiset ja huumorin värittämät kiitokset hulvattomista näkemyksistä ajankohtaisteemoihin! Rotevaa vastapainoa steriileille ja kuivahkoille argumentoinneille. Jatka vaan valitsemallasi linjallasi ja anna tosikoiden nyrpistellä pienessä tosikkomaailmassaan.

Kuka on alkuperäinen ja miten Inari on asutettu? Tämmöiset kysymykset alkavat kiinnostaa entistä enemmän. Olisi tosiaan mukava, jos Saamelaiskäräjät, kansalaisopisto tai joku muu taho järjestäisi seminaarin aiheesta.
Kaksi vuotta sitten Eskelisen tuoma

Koululaisille toimintailtapäivä ja siivoamaan Ivalon kylänraitit karkkipapereista. Monissa kunnissa tapa on jo perinne – miksei meillä?

Muutamat Ivalon yläasteen oppilaat ovat ottaneet tavakseen tupakoida juuri ennen koulupäivän alkua koulualueen ulkopuolella. Tähän ei koulu voi puuttua. Mutta poliisi voisi.

Kuka varastaa viikonlopun Lapin Kansan Nellimin jakelulaatikosta? Palauta ne ensi viikon lopulla jotta saan minäkin lukea.
Tilaaja

Vai muka kaivoksia! Ei ole työvoimaa, infraa, asuntoja…Turhaa kuumeilua tuo kaivosvouhotus. Ei ne malmit maasta katoa, vaikka jäisivät tuleville polville.

Jollakin täällä on elettävä, joten ihan hyvä että kaivosasioitakin selvitetään. Olen eläkeläinen, luonnon suurkuluttaja ja kotitarvekeräilijä. Tiedän, että minun elämänlaatuani ja harrastuksiani kaivostoiminta laskee ja mitään en kaivokselta saa. Mutta ajattelen nuoria. Pakkohan heille on työpaikkoja kehittää. Ja tiedän, että poromiehiä he eivät ole eikä heistä poromiehiä tule. Sama se meille eläkeläisille.

Olisin sitä mieltä, että Guggenheim pitää rakentaa Utsjoelle suomalaisten, ruotsalaisten ja venäläisten rahalla ja Paavo Väyrynen johtajaksi.
Lantalainen

Tämä Ivalon omakotitalotonttien tarjonta on kyllä vertaansa vailla. Ei paljon houkuttele uusia taloja rakentamaan.

Kun net etelän poro-ihmiset pittää semmosta meteliä noista susista ja muista riutoista, niin pitäis tutkia mitä net touhuaa sielä mettässä, ku antavat petojen syyvä elukkansa. Ja muutenkin tutkia onko ees kannattavaa niien koko poronhoito.
Lapinukko

Tämä tekstaripalsta on kuin karjalaisten itkijänaisten kokoontumisajo.
Unski

Pyörätie tarvitaan myös Ivalosta Saariselälle. Pohjana voisi käyttää historiallista vanhaa Nelostietä.

Toivottavasti saamme Sirjolan Eskon kunnallisvaaliehdokkaaksi. Toisi uskottavuutta ja kokemusta vaikkapa Vihreiden rivistöön.

Inarin kunnanvaltuustoon tarvitaan erityisesti yrittäjiä, jotka pelaavat omilla, itse tienaamillaan rahoilla. Toivottavasti listoille saadaan nuoria tomeria yrittäjiä. Esimerkiksi Nina Niittyvuopio olisi varmasti hyvä kunnanvaltuutettu. Täpäkkä yrittäjänainen.

Kestolinkki · Osasto: Ihmiset · Kommentit