Etusivu Uutiset Viikon kuvat Mediakortti Ilmoitukset Tilaukset Palaute Kirjahylly Toimitus Yhteystiedot

Suomen Huipulta

Inarilaisella poikkeuksellinen ilmestymisaika

22. March 2017

Inarilainen ilmestyy viikolla 12 poikkeuksellisesti torstaina 23.3. eikä keskiviikkona.
Inarilainen jaetaan tällöin kaikkiin talouksiin Inarissa sekä Utsjoella, ja ilmaisjakelua ei saa keskiviikkopäivälle.
Myös viikolla 14 eli torstaina 6.4. on kuntajakelu, ja Inarilainen ilmestyy silloinkin keskiviikon sijasta torstaina.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

”Ahaa, olette sekoittaneet blinin ja syrnikin!”

8. March 2017

Venäläiset syövät blinejä. Erityisesti niitä saa talvella, laskiaisen aikana eli helmikuussa monilla eri täytteillä: smetanalla, kaviaarilla, hunajalla, hillolla, kondensoidulla maidolla eli supermakealla vaalealla ”vanukkaalla”. Blinit ovat edullisia ja saavat nälän talttumaan.
Suomessa elää sitkeä käsitys, että venäläinen blini olisi paksu, pieni ja tehty tattarijauhoista. Se on väärä käsitys. Tyypillinen venäläinen blini on aivan samanlainen kuin suomalaisten lettu tai räiskäle: iso ja ohut. Jos olen huomauttanut jollekulle suomalaiselle asiasta, minulle on jopa melkein suututtu. Onneksi Yleisradion toimittaja, Moskovan kirjeenvaihtaja Kerstin Kronvall valotti asiaa laskiaisen aikaan uutisissa. Hän näytti moskovalaisille kuvaa suomalaisten tekemästä ”venäläisestä blinistä”, eli tattarijauhoista valmistetusta paksusta pihvimäisestä blinistä. Kukaan venäläisistä ei tunnistanut sitä. Eräs suomalainen Venäjä-asiantuntija pohti sosiaalisessa mediassa, että paksu blini lienee tsaarinaikainen juttu, joka olisi säilynyt vain ”suuriruhtinaskunnan” alueella eli Suomessa.
Kun kuvailen venäläisille kavereilleni suomalaisten käsitystä blinistä, he sanovat, että ”ahaa, te olette sekoittaneet blinin ja syrnikin!” Syrnikit ovat vaaleita, pihvimäisiä ja paksuja. Myös syrnik syödään smetanan tai hillon kera. Mutta taikina tehdään rahkasta. Itse koen makeahkon syrnikin enemmän jälkiruuaksi kuin pääateriaksi. Sana ”syrnik” tulee sanasta ”juusto”, ”syr”.
Blinejä on Venäjällä erilaisia, eivätkä toki kaikki niistä ole täysin samanlaisia kuin suomalaisten letut. Taikinaan voi lisätä rahkaa antamaan makua ja ruokaisuutta. Blinireseptejä on satoja.
Venäläisen naisen ylpeys ja hyve on osata paistaa niin ohut ja rapsakka blini, että sen läpi voi nähdä. Niinpä, pitsimäiset letut –tai blinit- maistuvat parhaalle. Joskus blini tarjoillaan kolmioksi taiteltuna. Joskus täyte on kääritty blinin sisään ja lautasella lepää ikään kuin rulla. Edellä mainittujen täytteiden lisäksi blinin voi ottaa myös kaalitäytteellä, juustolla, kinkulla tai tortillan ja burritoksen tyyliin. Venäjällä ja myös Murmanskissa on blineihin erikoistuneita ketjuja. Amerikkalaisen pikahampurilaisen sijaan voi haukata pikablinin. Murmanskissa tällainen ketju on Tshainaja Lozhka eli Teelusikka. Pietarissa ja Moskovassa toimii paljon bliniketjuja ja jopa blinikioskeja. Onko se vastine Suomen nakkikioskille?

Sitkeässä elää väärä käsitys myös siitä, että venäläiset söisivät suolakurkkujen kera hunajaa. Venäläiset kaverini ihmettelevät suuresti. ”Hunajaa suolakurkkujen kanssa? En ole ikinä kuullutkaan!” Mutta ei se mitään. Jokainen saa syödä herkkunsa kuten tykkää.
Tiesittekö, että krapula-aamuna paras juoma on venäläisten mukaan suolakurkkupurkin neste? Ja että venäjäksi blin-sanaa käytetään myös voimasanana. Vaikka venäläiset kiroilevat harvoin varsinkaan julkisesti, joskus kuulee huudahduksen: ”Oi blin!”. Paras käännös mielestäni on ”Voi vitsi”.

Sari Pöyhönen
Kirjoittaja on asunut Murmanskissa syksystä 2010 asti.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Karhuja Siidan luontoilloissa Inarissa

8. March 2017

Karhut saapuvat Inariin Ylä-Lapin luontokeskus Siidaan kahteen luontoiltaan kuvien ja elokuvien muodossa. Maaliskuussa Siidassa on kaksi luontoiltaa, joissa puhutaan pohjoisen metsien kuninkaasta eli karhusta. Ensimmäisessä luontoillassa kuullaan karhujen geneettisestä tutkimuksesta Inari-Pasvik -alueella ja viikkoa myöhemmin vietetään eräelokuvailtaa, jossa nähdään Karhunkaato Kessin kairassa.
Paatsjokilaakson ja sen lähialueiden luontoa ja lajistoa on pitkään tutkittu suomalais-norjalais-venäläisenä yhteistyönä. Luontoillassa tutkija Alexander Kopatz Norjasta kertoo viimeaikaisten tutkimusten tuloksista sekä uusista tutkimusmetodeista. Luontoilta on englanninkielinen.
Inari-Pasvik -alueella tehtävän tutkimuksen tavoitteena on koota yhteen tietoja alueen lajistosta ja kehittää luonnon pitkäaikaisseurantaa, joka tukee suojelualueiden kestävää hoitoa ja käyttöä. Paatsjoen-Inarin karhukantaa tutkitaan moderneja menetelmiä hyödyntäen.
Karhun karva- ja ulostenäytteitä on kerätty yhteistyöalueella DNA-näytteiden saamiseksi. Näytteiden DNA eristetään ja analysoidaan laboratoriossa. Perinnöllisen informaation avulla tutkijat pystyvät tunnistamaan karhut yksilöllisesti ja määrittämään niiden sukupuolen ja sukulaisuussuhteet, ja tutkimuksen avulla voidaan tehdä entistä tarkempia kannanarvioita.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Perhonsidontailta kokoonnuttaa kalastajia Ivalossa

8. March 2017

Ivalon Perhokalastajat ry aloitti toimintansa tämän vuoden alussa. Seura järjestää perhonsidontailtoja Hotelli Kultahipun tiloissa joka keskiviikko kello 18.00 maaliskuun loppuun saakka.
– Ensimmäisessä perhonsidontaillassa opetettiin Red Tag nimisen perhon sitominen. Kyllä me semmoiset kolmisen tuntia täällä perhoja porukassa sidottiin. Olisi hienoa jos saatais paikalle vielä enemmän porukkaa. Täällä on mukava keskustella samanhenkisten ihmisten kanssa kalastuksesta ja samalla räpeltää itselleen muutamat ottiperhot, Ivalon Perhokalastajat ry:n varapuheenjohtaja Jyrki Jokinen selostaa.
– Vaikka kyseessä on sidontailta, niin tutustumalla ei itseään sido mihinkään. Täällä tehdään perhoja hyvällä mielellä ja tarkoituksella, seuran toimintavastaava Tuomas Kiprianoff vinkkaa.
Osallistujamäärän ollessa vielä hieman vähäinen, on opetuksen taso mallikasta.
– Kyllä tänne enemmänkin porukkaa mahtuu, pienellä ryhmällä opetus aina on tehokkaampaa. Vaikka sitojia olisikin enemmän, niin kyllä yksilöllistä opetusta on siltikin tarjolla. Nyt olisi vaan tärkeää saada enemmän väkeä tutustumaan tähän perhonsidonnan maailmaan, Kiprianoff lisää.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Ivalon päiväkotiin järjestetään yöhoito

8. March 2017

Inarin sivistyslautakunta päätti, että Ivalon päiväkotiin järjestetään yöhoito. Yöhoidon järjestäminen Ivalon päiväkotiin edellyttää kuitenkin sen, että Ivalossa on säännöllistä yöhoidontarvetta vähintään viidellä lapsella. Tällä hetkellä yöhoitoa tarjoaa vain Saariselän päiväkoti.
Yöhoidon järjestäminen Ivalon päiväkotiin tarkoittaa myös sitä, että sinne perustetaan yksi uusi lastenhoitajan vakituinen toimi.
Inarin sivistyslautakunta päätti myös, että kunta ottaa käyttöön yksityisen hoidon kuntalisän kokeiluna ajalla 1.8.2017-31.7.2017. Kuntalisästä ja sen määrästä tehdään päätös sivistyslautakunnassa kuluvan kevään aikana.
Yöhoidon järjestämistä Ivalon päiväkotiin ovat esittäneet kunnanvaltuutetut parissakin valtuustoaloitteessa.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Yhteystiedot

Asiakaspalvelu ma – pe klo 9 – 16
Susanna Järvinen 020 710 9050
inarilainen at inarilainen.fi

Toimituksen käyntiosoite:
Piiskuntie 1
99800 Ivalo

Toimituksen postiosoite:
PL 61
99801 Ivalo

Kustantaja Lapin Lehtikustannus Oy

Laskutus, tilaukset ma – pe klo 9 – 16.00
Sirpa Huumonen 020 710 9051
sirpa.huumonen at inarilainen.fi

Toimitus ma – pe klo 9 – 16.00
Päätoimittaja Jaakko Peltomaa 020 710 9052
jaakko.peltomaa at inarilainen.fi

Toimitusjohtaja
Jari Haavisto 050 559 9813
jari.haavisto at sompio.fi