Etusivu Uutiset Viikon kuvat Mediakortti Ilmoitukset Tilaukset Palaute Kirjahylly Toimitus Yhteystiedot

Suomen Huipulta

Päätoimittajalta: Mitähän Erno nyt sanoisi?

10. November 2016

Miten tulikin jostakin mieleeni edesmenneen Erno Paasilinnan haastattelu reilun kymmenen vuoden takaa. Tuosta haastattelusta on jäänyt mieleeni Ernon tokaisu silloin vielä eläneestä jalkaväenkenraali Adolf Ehnroothista. Ernon mielestä kenraali oli silloin vallinneensa sapelinkalistelu-keskustelussa kuin piste iin päälle ja ärrän karlskautteluineen aivan kuin Vänrikki Stoolin tarinoista repäisty.
Urho Kekkonen on ajankohtainen nyt, mutta taisi hän olla ajankohtainen 90-luvun alussakin. Haastattelin tuolloin Erno Paasilinnaa jostakin ja keskustelu ryöpsähti sivuraiteelle, kun hän alkoi puhua Kekkos-tutkimuksesta. Hän uskoi, että Kekkos-tutkimus tulee aina kääntymään päälaelleen, eikä Kekkosesta saa isänmaanpetturia tekemälläkään. Näinhän näyttää olevankin. Kekkonen kieltäytyi yhteisistä sotaharjoituksista Neuvostoliiton kanssa, puhdisti Helsingin KGB:n agenteista ja hommasi kovan linjan suurlähettiläs Stepanoville lopulta potkut.
Paasilinnan mukaan se oli selvää, että Kekkonen nousi väkivalloin kansakunnan huipulle. Miestä kaatui matkan varrrella. Mutta valta on raakaa, se vaatii raa’at, edustajat tuumasi Erno ja kysyi, onko hymyilevä, pyöreäposkinen vallan edustaja sen parempi. Tuskin hän näin sanoessaan arvasi, että Timo Soinista vielä ulkoministeri tulee. Paasilinna arvosti Kekkosessa sitä, että hänellä oli pohjimmiltaan hyvin aito demokraattinen perusmentaliteetti, eikä hän koskaan halveksunut kansaa. Pääministerikautenaan hän hiihti satojen kilometrien erämaamatkoja saadakseen tietää mitä korven asukkaille kuuluu.
Saamelaisasioihin Erno jätti puumerkkinsä Isoa Inaria kiertämässä-kirjaan, jonka hän kirjoitti yhdessä Antti Tuurin kanssa. Hänen luonnehdintansa saamelaispolitiikasta on apea ja hän arvelee, että Suomeen on kasvanut hyvinkoulutettu saamelaisten yläluokka, jolle jatkuvan sorron esiinkaivaminen on hyvätuloinen leipävirka.
Erno Paasilinna oli loppuun asti Paasikiven-Kekkosen linjalla, joka lähtee siitä, että Venäjä on aina oleva Suomen naapuri ja Suomen on tehtävä yhteistyötä jättiläisnaapurinsa kanssa ja pyrittävä sen kanssa hyviin väleihin, huolimatta niistä pettymyksistä mitä suhde Venäjään on tuonut – ja tulee aina tuomaan. Paasilinna kuitenkin ennusti, että Paasikiven ja Kekkosen perintö tullaan hylkäämään ja idänpolitiikan sijaan tulee länsipolitiikka ja Nato. Tämän hän uskoi johtuvan siitä, että Suomella on, kuten Paavo Haavikko sanoi, puute sodasta.

jaakko.peltomaa ät inarilainen.fi

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Saariselän latujen ja rinteiden lumetus aloitettiin

10. November 2016

Viilentyvä sää ja pakkanen ovat käynnistäneet joka vuotisen lumetusprojektin Saariselän laduilla ja rinteillä.
−Inarin kunta on viime vuosina investoinut latulumetustekniikkaan, mutta edelleenkin lumen teko vaatii keskeytyksetöntä pakkasjaksoa, jonka aikana lämpötila tulisi olla koko ajan alle -4 astetta, kertoo Jarmo Katajamaa Saariselkä Ski&Sport Resortista.
−Lumen tuotto on tehokkaimmillaan, kun pakkasta on -10 ja -20 asteen välillä. Myös tuuli ja ilman kosteus vaikuttavat lumen tuotantoon, lisää Katajamaa.
Latujen lumetus on aloitettu 3.11. Laanilan ja Tervahaudan välillä sekä Iisakkipään laskettelurinteillä.
−Lumetusta jatketaan yhtäjaksoisesti kolmessa vuorossa tämän alkavan pakkasjakson loppuun. Tai niin pitkään, kun koko lumetettava latu (Laanila-rinnekeskus) on saanut riittävän lumivaipan latujen tekoa varten.
Laskettelukausi avataan Kaamosjazzien viikonvaihteessa 25.11. ja kausi jatkuu äitienpäivään.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Postin jakeluongelmat puhuttavat

10. November 2016

Lapin Lehtikustannus Oy:ssä olemme saaneet paljon negatiivista palautetta jakelun ongelmista. Jakeluongelmia on ollut kaikissa kunnissamme mutta erityisesti Inarin kunnassa. Inarilainen ja Sompio valmistetaan ennalta sovitussa aikataulussa, lehdet taitetaan lopulliseen muotoonsa maanantain ja tiistain aikana ja lehdet lähtevät painoon tiistaina iltapäivällä. Lehden sivut kulkevat Oulussa sijaitsevan tarkastusaseman kautta Kajaaniin Suomalaiseen Lehtipainoon. Kun lehdet painetaan painokoneissa, niin viimeisenä koneena on osoite- ja niputuskone, missä lehtiin painetaan jakeluosoite ja ne niputetaan jakelualueensa mukaisiin nippuihin. Tässä vaiheessa lehden jakeluvastuu siirtyy Postille ja Lapin Lehtikustannuksessa emme voi muuta kuin reklamoida postia, mikäli lehtiämme ei jaeta ajallaan.
Inarin Postissa on ollut viime aikoina runsaasti sairaspoissaoloja, joiden takia jakelu on viivästynyt. Myös Sodankylässä on ollut Postin jakelussa ongelmia. Joiltakin alueilta postin jako on siirretty seuraavalle päivälle ja osassa kuntia postia on jaettu vain kolmena päivänä viikossa. Selvitimme Postilta mistä jakeluongelmat johtuvat ja mitä asiakkaiden tulee tehdä ongelmien ratkaisemiseksi.

Reklamaatio mahdollisimman tarkasti

Postin mediasuhteiden johtaja Ulla Parviainen korosti sitä, että ongelmalliset postin jakelualueet on saatava mahdollisimman tarkasti Postin tietoon, jotta jakeluongelmat voidaan selvittää. Postilla on käytössä asiakaspalvelu, Internet – osoite ja puhelinnumero, mihin reklamaatiot voi jättää.
Ulla Parviainen myöntää, että äkillisten sairaspoissaolojen yhteydessä eteenkin pohjoisessa on sijaisia ollut vaikea löytää ja sen seurauksena joitakin alueita on jouduttu jättämään jakamatta. Näissä tapauksissa posti on jaettu seuraavana päivänä.
Ulla Parviainen kertoi, että Postin jakelussa tehty muutoksia keväällä. Muutoksen yhteydessä on jakelureittejä muutettu, muutoksiin on jouduttu, kun jaettavan postin määrä on pudonnut. Jakelureittimuutoksia oli tehtävä, koska kohoavia kustannuksia ei haluta jakaa asiakkaille, kertoo Ulla Parviainen. Hänen mukaansa jakelua tehdään aamusta iltaan ja jakelumuutoksia reiteillä tehdään jaettavan postin määrän mukaan. Postin määrä jakaantuu tiettyihin sykleihin, tiistait ovat hiljaisimpia päiviä. Ulla Parviainen korostaa vielä kerran reklamaatioiden tarkkuuden merkitystä. Reklamaatioihin on hänen mukaansa tarkoituksenmukaista ryhtyä, mikäli jakeluhäiriöitä on useampana kertana tai säännöllisesti.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Utsjoen vanhusneuvosto sai ikäihmiset liikkeelle

10. November 2016

−Näitä vanhusneuvoston järjestämiä liikuntapäiviä oikein odottaa. Ei minullakaan eläkeläisenä enää liikaa ole tuota puuhaa ja siksipä tänne on aina mukava tulla kuntoilemaan ja tapaamaan vanhoja tuttuja. Sekin täällä jo kerrottiin, että seuraava kokoontuminen on joulukuussa ja silloin seurakuntasalille katetaan joulupöytä, sanoi karigasniemeläinen Osmo Niittyvuopio Utsjoen vanhusneuvoston järjestämässä liikuntatapahtumassa Utsjoen koululla.
Vanhusneuvosto järjestää liikuntatapahtumia yhteistyössä Utsjoen liikuntatoimen kanssa. Tämänkertaiseen tapahtumaan tuli reilut 50 ikäihmistä eri puolilta Utsjokea. Kaikille tarjottiin ilmainen kuljetus. Jumpan, lentopallon ja topsipalloilun jälkeen väki lähti seurakuntatalolle ruokailemaan ja seurustelemaan. Seurakuntatalossa oli myös pieni hartaushetki ja Nuorgamin Ikäsählyn tarjoamaa ohjelmaa.
−Tämähän on kaikki ilmaista meille osanottajille. Ja tämä liikuntapuoli on tosin hyvin järjestetty. Kunnan vapaa-ajansihteeri Tommi Kanala tietää miten meitä vanhoja pitää liikuttaa, kehui Niittyvuopio.
Karigasniemen Eläkeliiton puheenjohtajana toimiva Niittyvuopio muistutti, että eläkeläiset kuntoilevat kylän uudessa liikuntahallissa keskiviikkoisin kello 16 alkaen ja torstaisin kello 13 alkaen.
−Olemme pelanneet sählyä isossa salissa ja kuntoilleet kuntosalilla. Porukkaa käy kokoontumisissa mukavasti, mutta vieläkin mahtuu mukaan, hän vakuutti.
Myös Utsjoen vanhusneuvoston puheenjohtaja Marjut Mellanen katseli hyvillään ikäihmisten menoa ja meininkiä liikuntasalissa. Osa ikäihmisistä pelasi itsensä hikeen topsipallossa ja toiset innostuivat pelaamaan lentopalloa.
−On hienoa, että ihmiset ovat ottaneet nämä tapahtumat omakseen. Ja vapaa-ajansihteeri Tommi Kanala osaa ohjata ikäihmisiä ja hän on taitava hankkimaan myös rahoitusta näiden tapahtumien järjestämiseen, hän kiitteli.

Vanhuksille tarvitaan asuntoja
Mellasen mukaan Utsjoen vanhusneuvosto toimii aktiivisesti ja se huolehtii myös ikäihmisten edunvalvonnasta.
−Olemme tehneet kuntaan aloitteen ikäihmisten asuntorakentamisen kehittämiseksi. Utsjoellahan on krooninen asuntopula ja se koskee myös ikäihmisiä. Utsjoen kirkonkylälle tarvittaisiin rivitalo vanhuksille, johon voisi muuttaa omasta kodista siinä vaiheessa kun asuminen siellä käy hankalaksi.
−Moni vanhus asuu jokivarressa yksin ja naapurit ovat kaukana. Yksinasuminen tuo monia haasteita lumenluonnista alkaen. Moni kokee, että asuminen kylällä rivitalossa olisi turvallisempaa. Ja rivitaloasunnossa asumisessa olisi kuitenkin oma rauha, jota he arvostavat.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Päätoimittajalta: Löytyykö inarilainen Inaria johtamaan?

27. October 2016

Reilu vuosi sitten Inarin kunnanjohtajaksi valittu Jyrki Hyttinen on palannut etelään. Inarin kunnalle Hyttisen lähtö oli menetys. Hän oli asialinjan mies ja tuli hyvin toimeen ihmisten kanssa. Inarin valtuuston puheenjohtaja Anu Avaskari harmitteli julkisuudessa Hyttisen lähtöä. Tämän kuntalaiset huomasivat. Sekin on huomattu, että kaikki eivät pahoitelleet hänen lähtöään. Näin ne salaliittoteoriat syntyvät.
Inarin kunnanjohtajan virkaan on tullut kymmeniä hakemuksia ja merkillepantavaa niissä on se, että lähes kaikki ovat Inarin ulkopuolelta tulleita. Kahdella hakijalla näyttää olevan kotikuntana Inari, mutta muuten hakijat ovat ulkopaikkakuntalaisia, joilla ei ole sidoksia Inariin.
Olisihan hienoa, jos nyt löytyisi Inarin kunnanjohtajaksi inarilainen. Ja ehkäpä vielä inarilainen nainen. Jos virkaan pitäisi hakea inarinsaamelainen ja nainen, niin empimättä tulisi mieleen Inarin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anu Avaskari. Hän ei täytä kelpoisuusvaatimuksia koulutuksen osalta, mutta on muuten pätevöitynyt ja käytännön kokemusta kunnallishallinnosta löytyy.
Avaskari oli viime saamelaiskäräjävaalien ääniharava, mikä on yksi osoitus siitä, että luottamustakin kuntalaisten keskuudessa on. Eikä hän olisi kunnanvaltuuston puheenjohtaja, jos ei nauttisi laajaa luottamusta ja omaisi yhteistyötaitoja.
Mutta tämä tästä. Avaskari ei ole hakenut kunnanjohtajaksi, eikä hän täytä kaikkia kelpoisuusvaatimuksia. Toki jo edellisen valintaprosessin aikana oli sitäkin pohdintaa, pitäisikö vaatimuksia koulutuksen suhteen laskea. Tällä ajettiin takaa ainakin sitä, että Mikko Kärnä olisi voinut hakea Inarin kunnanjohtajaksi. Nythän Kärnä istuu tukevasti kansanedustajana ja on ulkopuolella kunnanjohtajaspekulaatioista.
Inarin kunnanhallitus lykkäsi jo kerran kunnanjohtajan valintaa ja laittoi viran uudestaan hakuun. Toivottavasti kolmatta kierrosta ei tule. Kunnanjohtajan valinnassa on turha vitkutella. Kaikki kiinnostuneet ovat huomanneet, että Inari hakee kunnanjohtajaa.
Kunnan koulut vanhenevat. Asuntopula vaivaa, mutta entisiäkään asuntoja ei ole varaa peruskorjata. Joku valtuutetuista vaatii jo Inergian myyntiä ja kunnan omaisuuden realisoimista. Sote-uudistus vie valtaosan kunnan tuloista pois, joten kunnantalolla pitää entistä enemmän miettiä mistä saada työpaikkoja ja verotuloja. Tekemistä siis uudella kunnanjohtajalla riittää pienessä 6800 asukkaan maalaiskunnassa.

jaakko.peltomaa ät inarilainen.fi

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Yhteystiedot

Asiakaspalvelu ma – pe klo 9 – 16
Susanna Järvinen 020 710 9050
inarilainen at inarilainen.fi

Toimituksen käyntiosoite:
Piiskuntie 1
99800 Ivalo

Toimituksen postiosoite:
PL 61
99801 Ivalo

Kustantaja Lapin Lehtikustannus Oy

Laskutus, tilaukset ma – pe klo 9 – 16.00
Sirpa Huumonen 020 710 9051
sirpa.huumonen at inarilainen.fi

Toimitus ma – pe klo 9 – 16.00
Päätoimittaja Jaakko Peltomaa 020 710 9052
jaakko.peltomaa at inarilainen.fi

Toimitusjohtaja
Jari Haavisto 050 559 9813
jari.haavisto at sompio.fi