Etusivu Uutiset Viikon kuvat Mediakortti Ilmoitukset Tilaukset Palaute Kirjahylly Toimitus Yhteystiedot

Suomen Huipulta

Palolan maitotila sai uudet jatkajat

13. elokuu 2014

Ikosen perhe jatkaa maitotilan pitoa Ivalossa. Viisivuotias Sanni tykkää etenkin vasikoista. Sannin seurassa äiti Sari ja isä Harri.

Seitsemänhenkinen Ikosen perhe muutti kaksi vuotta sitten Leppävirralta Ivaloon jatkamaan Palolan maitotilaa. Viimeiset pari vuotta ovat olleet työntäyteisiä. On kunnostettu navettaa ja uusittu peltoja. Myös uuden talon rakentaminen on vienyt aikaa.
−Talo on nyt leivinuunia vaille valmis. Pitää vielä miettiä millaisen uunin tähän laittaisi. Lämmityksen vuoksi sitä ei tarvita, sillä talossa on maalämpö, kertoo taloa esittelevä isäntä Harri Ikonen.
Harrin vaimo Sari on omaa sukua Palokangas ja Palolan tilan edellinen emäntä on hänen äitinsä Ritva Palokangas.
−Pari vuotta sitten päätimme tilan sukupolven vaihdoksesta ja siitä, että muutamme Leppävirralta Ivaloon tilaa pitämään. Emme ole katuneet päätöstämme. Elämänlaatu ei heikentynyt ja lapsetkin ovat sopeutuneet ja saaneet hyviä kavereita, kertoo Sari.
Sarin ja Harrin muuttopäätöstä edesauttoi palkkatöiden epävarmuus Leppävirralla. Sari on opiskellut aikoinaan Kittilän maatalouskoulussa ja sen jälkeen hän opiskeli hortonomiksi. Sari teki kausitöitä muun muassa kaupan puutarhaosastolla ja oli välillä kotona hoitamassa lapsia.
Harri työskenteli Valion meijerissä Varkaudessa, kunnes se lopetettiin vuonna 2000. Sen jälkeen hän vaihtoi ammattia ja kouluttautui metallimieheksi.
Harri sanoo, että metallipuolen hommia Savossa riitti, mutta aina oli kuitenkin uhka lomautuksista, joten se oli jälleen yksi syy, mikä sai vaakakupin kallistumaan Ivaloon muuton puolelle.
−Metallipuolen kokemuksesta on ollut tosi paljon hyötyä tilan pidossa, niin navetan kunnostuksessa kuin koneiden korjauksessakin. On vaikea sanoa olenko voinut meijerialan kokemusta suoraan hyödyntää tässä tilalla. Varkauden meijerihän oli erikoistunut kuivamaitotuotteisiin. Toki sieltä hankittu kokemus ja tietämys esimerkiksi maidon hygieenisestä käsittelystä on ollut hyödyksi, Harri Ikonen pohtii.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Päätoimittajalta: Kielipesiltä ei saa leikata

13. elokuu 2014

Saamen kielipesät tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä saamen kielten tulevaisuuden hyväksi. On tärkeää, että kieltä opiskelevat aikuiset, mutta vielä tärkeämpää on, että myös lapset oppivat saamen kieliä ja viime vuosien käytäntö osoittaa, että mikään ei ole heille parempi kielenoppimisympäristö kuin kielipesä.
Kielipesien rahoitus oli vaakalaudalla jo viime vuonna valtion tehdessä budjettiaan, mutta mitään isompaa katastrofia ei päässyt syntymään, kun silloinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki järjesti puuttuvan summan veikkausvaroista.
Kielipesien toimintaa uhkaa jälleen leikkuri. Valtiovarainministeriö esittää talousarviossaan saamen kieli- ja kulttuuripesien määrärahan leikkaamista 150 000 eurolla. On yleensäkin tympeää, että kielipesien rahoituksista joudutaan vuosittain taistelemaan. Niillähän pitäisi olla jatkuva ja turvattu rahoitus, jotta jatkuvuus olisi taattu ja vanhemmat uskaltaisivat laittaa lapsensa kielipesään, kun tietäisivät, että niiden toiminta on turvattu. Pitää olla varmuus siitä, että lapsen varhaiskasvatuspaikka ei muutu saamenkielisestä suomenkieliseksi vuoden tai kahden päästä säästösyiden takia.
Saamen kielipesiä on nyt Suomessa seitsemän. Kaksi koltansaamen kielipesää toimii Inarin kunnassa, samoin kuin kaksi inarinsaamen kielipesää. Pohjoissaamen kielipesät löytyvät Vuotsosta, Karigasniemeltä ja Utsjoelta. Helsingissä on City-Sámit-yhdistyksen perustama pohjoissaamenkielinen kielipesä. Sitä valtio ei kylläkään rahoita, vaikka aihetta varmasti olisi.
Kaikki kielipesät ovat tärkeitä. Inarinsaamen ja koltansaamen kielipesiä tarvitaan kovasti, mutta yhtä lailla tarvitaan myös pohjoissaamen kielipesää. Vaikka se suurin saamen kieliryhmä onkin, niin siitä huolimatta senkin UNESCO luokittelee jo uhanalaiseksi kieleksi.
Suomen hallitus hyväksyi tänä vuonna periaaatepäätöksen saamen kielten elvytysohjelmaksi. Jos kielipesiltä leikataan, niin ylevät tavoitteet jäävät sananhelinäksi. Raaka työ kielten elvyttämiseksi tehdään hyvin pitkälti kielipesissä – kunhan niiden rahoitus on turvattu.
jaakko.peltomaa ät inarilainen.fi

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Kirjoitustulkki auttaa, kun ihminen ei kuule

13. elokuu 2014

Kirjoitustulkki muuttaa puheen kirjoitetuksi viestiksi kuulovammaiselle henkilölle. Tulkki kirjoittaa puhetta reaaliajassa tietokoneen näytölle ja kuulovammainen pysyy sen avulla jyvällä hänelle kohdistetusta puheesta.
Ivalosta löytyy yksi kirjoitustulkki, vuonna 2013 ammattiin Helsingin Humanistisesta ammattikorkeakoulusta valmistunut Nina Mikkola. Hän on syntyperäinen inarilainen ja kahden lapsen äiti. Puoliso työskentelee poliisina.
−Kirjoitustulkkia voi käyttää hyvin erilaisissa tilanteissa. Jos kuulon alenemasta kärsivä henkilö tai kuuroutunut asioi vaikkapa pankissa tai viranomaisissa, kuten Kelassa, niin silloin hän voi ottaa tuekseen kirjoitustulkin.
−Kirjoitustulkkina kirjoitan sitten kuulemani läppärille sitä mukaa kuin puhuja puhuu. Asiakkaani näkee läppärin näytöltä kaiken puheen kirjoitetussa muodossa. Asiakas toimii käytännössä kahdella tapaa. Hän lukee tekstiä näytöltä koko ajan tai sitten vain tarkastaa sieltä välillä joitakin asioita, jos hänestä tuntuu siltä, että osa puheesta on jäänyt kuulematta.
Mikkola sanoo, että kirjoitustulkki voi olla mukana myös asiakkaan harrastuksissa.
−Kuntosalit, jooga, teatteri, kaikki tällaiset ovat tulleet minulle tutuiksi kirjoitustulkkina. Kirjoitustulkki tekee työtään mihin kellonaikaan vain ja tarvittaessa myös viikonloppuisin. Asun Ivalossa, mutta tarvittaessa teen työtäni missä päin Lappia vain.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Inariviikot keräsi yli 12030 kävijää

13. elokuu 2014

Vuoden 2014 Inariviikkojen kävijämääräksi muodostui noin 12 030 tapahtumissa ja taidenäyttelyissä kävijää. Kaunis sää suosi ulkoilmatapahtumia ja liikkeellä oltiin kesämielellä.
−Vuoden 2013 palautteissa Inariviikoille toivottiin enemmän lapsiperheille suunnattuja tapahtumia. Niinpä varsinaisen lastenpäivän lisäksi lapsiperheille oli nyt tarjolla elokuvia elokuvateatteri Aslakissa, Teatteri Nahkiaisen vierailu koko perheen näytelmällä Koko kaupungin henkilö V niin Inarissa kuin Ivalossakin, kirjaston satuseikkailut sekä uutena tapahtumana Huskypäivä Huskybaarissa Saariselällä, kertoo vs. kulttuurisihteeri Riitta Maukonen.
Laanilan Savottakahvilassa Rokulipäivää vietti viime vuoden malliin yli 650 ihmistä. Myös perinteiset kyläjuhlat olivat suosittuja.
−Sekä Koppelossa että Nellimissä oli ennätysmäärä ihmisiä. Kyläjuhlilla viihtyivät sekä kuntalaiset että matkailijat. Myös Kaamasessa järjestetty Gamas Blues oli jälleen menestys.
−Toista kertaa Inariviikoilla vietettävä Inarinsaamelaisten kirkkopyhä Inarin saamelaiskirkossa kiinnosti kuntalaisten lisäksi myös matkailijoita ja tapahtumalle toivottiin jatkoa, sanoo Maukonen.
Riitta Maukonen kertoo, että saaduissa palautteissa Inariviikoille toivottiin lisää luontotapahtumia ja mahdollisuuksia hiljentymiseen.
−Lisäksi toivottiin tapahtumia myös Lemmenjoelle ja Inarin Kirkonkylään. On selvää, että Inariviikkojen kävijämäärien vakiintuessa nykyiselle tasolle tarvitsemme mukaan lisää yrityksiä, yhdistyksiä ja yksittäisiä henkilöitä vastuuta kantamaan.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Peltsi juontaa Ijahis idjan pääkonsertin

13. elokuu 2014

Alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaa Ijahis idjaa saapuu tänä vuonna juontamaan Lapin väärtinä ja kovana kalamiehenä tunnettu Mikko Peltsi Peltola. Peltsi juontaa lavalta tapahtumaa yhdessä Yle Ođđasat -lähetyksestä tuttujen toimittajien Aletta Lakkalan ja Rosa-Máren Maggan kanssa.
Ijahis idja -streamaus järjestetään lauantain päätapahtumasta, joka koostuu saamelaismusiikin konserteista sekä vierailevien alkuperäiskansojen musiikkiesityksistä.
Ijahis idjan tämänvuotinen päätähti on maailman tunnetuimmaksi saamelaiseksi kutsuttu Mari Boine yhtyeineen. Tapahtuman kaukaisin artisti, Gubernator saapuu Inariin puolestaan Siperiasta, Tšukotkan niemimaalta. Stream-lähetystä juontaa Yle Sápmin nuorten aikuisten radio-ohjelma Sohkaršohkkasta (Sokerishokki) tuttu juontajapari Heli Huovinen ja Aslak Paltto.
Stream-lähetys on ainutlaatuinen ja sen voi nähdä ainoastaan suorana lähetyksenä SOGSAKK:n nettisivujen kautta klo: 17.50 alkaen. Ijahis idja -streamlähetys on nähtävissä osoitteessa: http://www.sogku.fi/live/ lauantaina kello 17.50 alkaen. Stream-lähetyksen järjestää Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinja.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Yhteystiedot

Asiakaspalvelu ma – pe klo 9 – 16.30
Susanna Järvinen 020 710 9050
inarilainen at inarilainen.fi

Toimituksen käyntiosoite:
Piiskuntie 1
99800 Ivalo

Toimituksen postiosoite:
PL 61
99801 Ivalo

Kustantaja Fourpress Oy

Laskutus, tilaukset ma – pe klo 9 – 16.30
Sirpa Huumonen 020 710 9051
sirpa.huumonen at inarilainen.fi

Toimitus ma – pe klo 9 – 16.30
Päätoimittaja Jaakko Peltomaa 020 710 9052
jaakko.peltomaa at inarilainen.fi

Myynti ma – pe klo 9 – 16.30
Satu Airola 020 710 9055, 040 745 2965
myynti at inarilainen.fi

Toimitusjohtaja
Jari Haavisto 050 559 9813
jari.haavisto at sompio.fi