Etusivu Uutiset Viikon kuvat Mediakortti Ilmoitukset Tilaukset Palaute Kirjahylly Toimitus Yhteystiedot

Suomen Huipulta

Veneily hiekkarannan kohdalla puhuttaa paikallisia

27. elokuu 2015

Pasi, Anton, Salla ja Fanni Laurila ovat tulleet Tampereelta Lapin lomalle.

Ivalon uimarannalla tapahtunut tapaturma, jossa veneilijä ajoi tytön päälle, on saanut ihmiset keskustelemaan veneliikenteestä sosiaalisessa mediassa. Kävin Ivalon uimarannalla kyselemässä auringonpalvojilta mitä mietteitä tapahtumat ovat heissä herättäneet.
−Minun mielestä uimarannan kohdalla ei tulisi harrastaa esimerkiksi tuota stigan vetoa veneen perässä, se on turvallisuuskysymys. Mutta kaikilla on omat tyylinsä viettää hellepäivää. Tässä uimarannalla monet yrittävät uida tuonne vastarannalle. Kirkkaalla kelillä ei välttämättä näe pienen uimarin päätä vedessä. Pitää muistaa, että tämä on uimaranta ja tällä kohdalla voi olla uimareita vedessä, sanoo Hannele Kiviniemi.
−Jotkut nuoret vetivät tuossa stigaa veneen perässä, mutta eivät he täällä hiekkarannalla asti käyneet. Ainakaan silloin ei ollut minkään näköistä vaaratilannetta huomattavissa. Tietenkin tähän rannalle voisi uimareita ja veneilijöitä varten laittaa joitain poijuja veteen, se voisi ajaa asian, tamperelainen Pasi Laurila kertoo.
−Väylä veneilyyn on vastarannalla. Tämä on kylän ainut virallinen uimaranta. Järki pitäisi olla päässä ja hiljentää uimarannan kohdalla. Mitään ei tarvitsisi muuttaa, jos veneilijät pysyisivät urallaan, niin haavereita ei pitäisi sattua. Olen itse veneillyt tässä joella jo parikymmentä vuotta ja haavereita ei ole sattunut. Ehkä jotkut lähestymismerkit, kuten satamissa olisivat paikallaan.
−Se stigan ja veneen rannan lähellä ajaminen on silkkaa matsoilua. Tässä on reilu 200 kilometriä tilaa missä vetää sitä rakkinetta, jyrähtää Ivalon uimarannalla päivää paistatellut mies, joka ei halunnut nimeään julkisuuteen.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Päätoimittajalta: Kuollutta kieltä turha pelätä

27. elokuu 2015

Klemetti Näkkäläjärven johtama yhdistys Sámi Árvvut eli Saamelaiset Arvot otti kesällä tiukan kannan keminsaamen henkiinherättämiseen.
Keminsaame on Etelä- ja Keski-Lapissa puhuttu saamen kieli, joka kuoli 1700-luvun loppupuolella. Yhdistyksen mukaan kieli kuoli samalla kuin kulttuurikin.
Saamelaiset Arvot-yhdistys laati kannanottonsa sen jälkeen, kun Olaus Sirma-seminaarissa oli päätetty, että Lapissa ryhdytään elvyttämään keminsaamea.
Saamelaiset Arvot-yhdistys paheksuu erittäin jyrkästi aikomuksia sammuneen kielen henkiinherättämisestä. Se muistuttaa, että itseasiassa ei ole enää kysymys elvyttämisestä – koska kuollutta ei voi elvyttää. Saamelaiset Arvot-yhdistys toteaa, että kielellä ei ole tukenaan elävää kulttuuria ja kieli käytännössä rakennettaisiin muutamien historiallisten lähteiden ja elossa olevien keminsaamen sukukielten avulla.
Yhdistys muistuttaa, että yhteiskunnalla on entistä vähemmän resursseja käytettävissään ja tässä tilanteessa yhteiskunnallisin varoin toteutettavalla keminsaamen elvytyksellä voisi olla tuhoisia seurauksia elävien saamen kielten elvyttämisessä.
Saamelaiset Arvot-yhdistyksen näkemys siitä, että valtion niukat rahat pitää kohdistaa puhuttujen ja uhanalaisten kielten tukemiseen on täysin oikeutettu. Rahaa pitää kohdistaa elävien ja uhanalaisten kielten tukemiseen, eikä minkään kuolleen kielen henkiinherättämiseen. Sellaista tilannetta ei saa syntyä, että vaikkapa kielipesä saisi vähemmän rahaa sen vuoksi, että samasta kassasta rahaa pitäisi antaa jollekin keminsaame-hankkeelle.
Kun kaikki kielenpuhujat ovat kuolleet ja kielestä on jäljellä vain joitakin muistiinpanoja, niin keminsaamen edistäjillä on edessään kova työ.
Voi tietysti olla, että into keminsaamesta jääkin vain juhlaseminaarijulistuksen tasolle. Oli miten oli, niin yksi asia Saamelaiset Arvot-yhdistyksen kannanotossa pistää kuitenkin silmään. Siinä oikeastaan tuomitaan koko ajatus keminsaamen ylösnostamisesta ja todetaan, että mahdollinen päätös muinaisten saamen kielten uudelleen luomisesta kuuluu saamelaisyhteisölle. Mitäpä se ”saamelaisyhteisölle” kuuluu, jos keminsaamen puhujien jälkeläiset ovat kiinnostuneita keminsaamesta ja haluavat luoda sen uudelleen.

jaakko.peltomaa ät inarilainen.fi

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Barentsin alueen nuorien elämää tutkittiin Altassa

27. elokuu 2015

Altassa sijaitseva Huset on tavoitteellisten toimintaryhmien työstä ponnistava nuorisotalo Pohjois-Norjassa. Huset ja sen nuoret ovat mukana Nuorisotutkimusseuran Barentsin nuoria koskevassa tutkimuksessa. Näissä merkeissä Husetille ja sen järjestämälle Gigant bändileirille matkustivat inarilaisbändi Prison of the proud seurassaan tutkimuksen tekijä Tomi Kiilakoski. Suomi toimii Barentsin nuorten puheenjohtajana tänä vuonna. Suomessa tiedetään paljon kaupunkinuoruudesta, mutta ei niinkään sen ulkopuolisista asioita. Kiilakosken mukaan tietoa Barentsin alueen nuorten elämästä ei ole vielä tutkittu tarpeeksi.
−Tietoa ei ole hirveästi Barentsin nuorten tilanteesta, silti tehdään suuria päätöksiä jotka koskevat heitä. Meillä on ollut tapana puheenjohtajana jättää jotain pysyvää jälkeemme. Tällä kertaa se on tämä Barentsin nuorisotutkimus.
Tutkimuksessa perehdytään pohjoisen nuorten liikkuvuuteen, heidän paikkakokemukseen ja siihen millaisiin porukoihin alueen nuoret kuuluvat.
−Nuoret ovat nuoria, asuitpa sitten Ivalossa, Oulussa tai Helsingissä. Nuorena aloitetut harrastukset ja tietenkin koulupaikat ovat suuria suunnannäyttäjiä nuoren tulevaisuuteen katsottaessa. Pohjoisessa välimatkat harrastuksiin ovat pidemmät ja tarjontakin Etelä-Suomeen verrattaessa on paikoittain suppeaa. Vaikka nuori haluaisi jäädä vielä kotipaikkakunnalleen peruskoulun jälkeen, voi olla että juuri hänelle sopiva koulu löytyy satojen, ellei jopa tuhannen kilometrin päästä, Kiilakoski kertoo.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Koppelon kierros oli yleisömenestys

27. elokuu 2015

Koppelon kyläyhdistyksen järjestämä Koppelon kierros sai liikkeelle 30 osanottajaa. Viime vuonna osanottajia oli 14, joten nyt tapahtuma oli yleisömenestys.
−On mukavaa, että ihmiset ovat nyt ottaneet tapahtuman omakseen. Viime vuonna mietimme, että kylässä on paljon liikunnallista porukkaa ja moni liikkuu yksin Konesniementiellä, jossa on komeat maisemat. Siitä syntyi ajatus tällaisesta yhteisestä juoksu- ja ulkoilutapahtumasta, kertoi tapahtuman järjestelijöihin kuulunut, Koppelon kylätalon pihapiirissä asuva Katri Kittilä.
Hän sanoi, että kylätalo on kylän sydän ja siellä tapahtuu paljon ympäri vuoden.
−Siellä on hyvät harrastetilat ja niitä käytetään paljon. Paljon ihmiset järjestävät kylätalossa juhliakin. Siellä ovat lapset ja aikuiset pitäneet synttäreitään ja on siellä pidetty kokouksiakin. Kylätalon yläkerrassa on taiteilijaresidenssi ja Koppeloon tulevat kesävieraatkin ovat vuokranneet sitä ahkerasti.
Kittilän mukaan Koppelossa asumisen etuihin kuuluu myös Ivalojoki, jossa veneillään ja melotaan paljon. Oikein hyvää uimarantaa ei kylätalon rannassa ole, mutta se ei haittaa, koska ainahan voi patikoida viiden minuutin kävelylenkin ja pulahtaa Peukalojärven kirkkaaseen veteen.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Mika Salo osti Antti Holmbergin kelkan

27. elokuu 2015

Tallinnassa järjestettiin viime lauantaina hyväntekeväisyyshuutokauppa, jossa kaupattiin Antti Holmbergin moottorikelkka, jolla hän ajoi Helsingistä Tallinnaan. Kelkan osti entinen F1-kuljettaja Mika Salo. Vanha formulatähti kertoi, että hän palauttaa kelkan talvikuntoon ja ottaa sen omaan käyttöönsä.
Antti Holmberg ylitti lauantaiaamuna Suomenlahden alle kahdessa tunnissa. Holmberg kehuu Helsingin Sanomissa matkan sujuneen hyvin ja sään olleen mainio.
−Olihan siellä aallokkoa, mutta merisääksi ei olisi voinut parempaa toivoa, Holmberg sanoo.
−Pari aaltoa löi läpi ja kelkka nousi ihan pystyyn. Kun ajelin 180 kilometriä Inarijärvellä, niin siellä sen kuin vaan päästeli menemään, mutta nyt sai kyllä ajaa ihan tosissaan, Holmberg kertoo Helsingin Sanomissa.

Kestolinkki · Osasto: · Kommentit

Yhteystiedot

Asiakaspalvelu ma – pe klo 9 – 16.30
Susanna Järvinen 020 710 9050
inarilainen at inarilainen.fi

Toimituksen käyntiosoite:
Piiskuntie 1
99800 Ivalo

Toimituksen postiosoite:
PL 61
99801 Ivalo

Kustantaja Lapin Lehtikustannus Oy

Laskutus, tilaukset ma – pe klo 9 – 16.30
Sirpa Huumonen 020 710 9051
sirpa.huumonen at inarilainen.fi

Toimitus ma – pe klo 9 – 16.30
Päätoimittaja Jaakko Peltomaa 020 710 9052
jaakko.peltomaa at inarilainen.fi

Myynti ma – pe klo 9 – 16.30
020 710 9050
inarilainen at inarilainen.fi

Toimitusjohtaja
Jari Haavisto 050 559 9813
jari.haavisto at sompio.fi