Paikallisuutiset

Kansallispuistojen vetovoimaisuus kasvaa edelleen

Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2019 noin 3,22 miljoonaa käyntiä, mikä merkitsee kahden prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna, Metsähallitus tiedottaa. Kansallispuistokävijöiden rahankäytön vaikutus lähiseuduilla on myös kasvanut 3,7 prosenttia ja on nyt yli 219 miljoonaa euroa. Nouseva trendi on jatkunut jo yli 15 vuotta.

Valtion retkeilyalueilla tehtiin 274 400 käyntiä, mikä on 4 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Myös muilla suosituilla luontokohteilla käyntimäärät ovat kasvaneet. Kokonaiskäyntimäärä kaikilla Metsähallituksen Luontopalvelujen alueilla ja luontokeskuksissa on yli 8 miljoonaa. Kaikki kasvuluvut ovat osoitusta luontomatkailun ja luonnossa liikkumisen suosion noususta sekä käytön monipuolistumisesta.

– Käyntimäärät ovat koko ajan nousseet, mutta rahoituskehyksemme on ollut laskeva. Jos tämä kehitys olisi jatkunut, käyntimäärät ja sitä myötä myönteiset yhteiskunnalliset vaikutukset olisivat alkaneet laskea. Myös käytön kestävyys ja asiakasturvallisuus olisi ollut koetuksella, jos meillä ei olisi ollut varaa ylläpitää palveluja. Siksi olemme kiitollisia Luontopalvelujen rahoituksen tason pysyvästä nostamisesta ja kehittämiseen ohjatusta tulevaisuusinvestointirahoituksesta. Saamme varmistettua käytön kestävyyden ja laitettua retkeilypalveluja kuntoon, sanoo luontopalvelujohtaja Timo Tanninen .

Paljon syitä asiakastyytyväisyyteen

Asiakastyytyväisyys palveluihin on säilynyt korkealla tasolla ja oli viime vuonna 4,38 asteikolla 1-5. Se on kuitenkin ollut laskussa suuren kysynnän kohteilla, joilla ei ole pystytty panostamaan maastopalveluihin ja liikenneratkaisuihin.

Valtion budjetista saadulla lisärahoituksella pystytään tulevaisuudessa parantamaan suosituimpien kohteiden palveluja ja ratkomaan liikenteen ruuhkautumisongelmia.

Luontokohteiden suosion syitä on monia. Keskeistä on, että näiden kohteiden merkitys on lisääntynyt kotimaan ja kansainvälisessä matkailussa, ja tietoisuus luonnon terveysvaikutuksista on kasvanut. Lisäksi Metsähallitus on rakentanut talvikaudella suosittuihin kansallispuistoihin reittejä ja kehittänyt kesäaktiviteetteja tukevia palveluja, mikä näkyy kesämatkailun vahvistumisena. Kasvutrendin on arvioitu vahvistuvan jatkossakin.

Paikallistaloudelliset vaikutukset edelleen kasvussa

Kävijöiden rahankäytön kokonaistulovaikutukset paikallistalouksiin ovat kasvaneet edelleen. Kansallispuistojen vaikutukset olivat 219,3 miljoonaa euroa, ja kasvua oli 3,7 prosenttia kasvua edellisvuoteen verrattuna. Kaikilla seurannan piirissä olevilla 63 suojelualueella kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset kokonaistulovaikutukset olivat yhteensä 321,9 miljoonaa euroa. Myönteinen talous- ja työllisyyskehitys on tulosta matkailuyritysten ja Metsähallituksen Luontopalvelujen hyvin toimivasta kumppanuudesta.

Kävijät arvottivat kokemansa käynnin terveys- ja hyvinvointihyödyt noin 100 euron arvoiseksi. Kävijätutkimusten mukaan erityisesti luontoalueilla ja kulttuuriperintökohteissa korostuu merkitys henkiselle hyvinvoinnille. Luonnon monimuotoisuudeltaan arvokkaat ja kulttuuriperinnöltään rikkaat alueet tekevät mielellemme hyvää.

Kansallispuistot myös liikuttavat ihmisiä monipuolisesti. Esimerkiksi Kolilla vuonna 2019 tehdyn kävijätutkimuksen mukaan asiakkaat liikkuivat kansallispuistossa lihasvoimin yli miljoona kilometriä. Perinteisten patikoinnin, melomisen ja hiihtämisen rinnalle on noussut uusia aktiviteetteja kuten maastopyöräily, polkujuoksu ja retkiluistelu. Kansallispuistojen monipuoliset mahdollisuudet harrastamiseen ja liikkumiseen avaavat ovia esimerkiksi lapsille ja nuorille, joiden luontoyhteys on vasta muodostumassa.