SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm sai evästystä Utsjoella

"Kotitarvekalastus on elannon hankkimista, eikä mitään kalan pussailua "

SDP:n varapuheenjohtaja, ensimmäisen kauden kansanedustaja Niina Malm tunnusti kuulijoilleen Utsjoen Rastigaisa-pubissa olevansa ensimmäistä kertaa näin pohjoisessa. Hän toi utsjokisille terveisiä hallitustasolta, mutta enemmänkin hän sanoi tulleensa kuuntelemaan millaisia terveisiä Suomen pohjoisimman kunnan asukkaat lähettävät SDP:lle ja hallitukselle.

Vaikka Malm onkin vasta ensimmäisen kauden kansanedustaja, niin on hän karaistunut kolmivuorotyössä terästehtaalla sekä tehtaan pääluottamushenkilönä sen verran kovapintaiseksi, että utsjokiset eivät lakaisseet häntä maton alle. Keskustelu käytiin tiukassa, mutta lämpimässä hengessä.

Valtuuston puheenjohtaja Mika Aikio kertoi koronan kurittavan Utsjokea muun muassa sillä tavalla, että rajakauppa on pysähtynyt ja matkailukin on aika hiljaista, kun ulkomaalaiset puuttuvat. Aikio muistutti, että rajasulku johtuu enemmänkin Norjasta, joka on korona-aikana herkästi sulkenut rajoja.

– Ehkä tässä olisi Suomen valtio voinut enemmän neuvotella ja olisi voitu katsoa tätä alueen koronatilannetta. En tiedä mikä on tilanne juuri tällä hetkellä, kun määräykset muuttuvat päivittäin. Onneksi sentään kesä oli hyvä siinä mielessä, että kotimaiset matkailijat olivat liikkeellä ja he jotenkin paikkasivat tätä huonoa kautta, hän sanoi.

Niina Malm sanoi ymmärtävänsä hyvin Utsjoen tuskan rajasulusta ja rajakaupan pysähtymisestä, koska rajakauppa on pysähtynyt myös Kaakkois-Suomessa.

– Venäjän raja on kiinni ja venäläisten ostosmatkailun loppuminen on valtava menetys kaupalle. Meillä tilanne on toki sillä tavalla erilainen, että Imatralla ja Kaakkois-Suomessa teollisuus pyörii onneksi koronasta huolimatta.

Linja-autovuoroista ei kestä vähentää

Valtuuston puheenjohtaja Mika Aikio totesi, että Utsjoella puhuttaa nyt muun muassa maankäyttö, poliisin palvelut ja muut viranomaispalvelut sekä postipalvelut ja joukkoliikenne.

– Nyt poliiseja onneksi näkyy Utsjoella ja se tuo tänne turvallisuutta. Postin palvelut pitäisi turvata, koska sehän on perusoikeus. Ja kun aluepolitiikasta puhutaan, niin siihen kuuluu se, että joukkoliikenneyhteydet eivät saisi ainakaan huonontua. Meille tulee kerran päivässä yksi linja-auto, eikä sitä vähempää voi enää tulla. Eskelisen pikavuoro, josta oli jatkoyhteys Helsingin junaan, ei enää tänne ajakaan, hän sanoi.

Niina Malmille todettiin, että aikaisemmin päivällä Utsjoella oli puhunut keskustan kansanedustaja Markus Lohi ja hän antoi ymmärtää, ettei Lapissa voi oikein julkista liikennettä turvata, joten parempi on satsata yksityisautoiluun.

– Kyllä julkisia liikenneyhteyksiäkin tarvitaan. Ei kaikilla ole ajokortteja, ja vanhemmat kuskaa teini-ikäisiä lapsia ympäri Lapin lääniä. Julkinen liikenne on heikentynyt koko ajan eikä tämä ole mistään kotoisin, sanoi Aikio.

Malm totesi, että hän osaa Utsjoen matkansa jälkeen ymmärtää entistä paremmin lappilaisten huolen julkisen liikenteen tärkeydestä.

– Eihän näitä välimatkoja tajua, jos ei ole koskaan käynyt kehäkolmosen ulkopuolella.

Aulis Nordberg muisteli kaiholla aikaa, jolloin Suomessa oli polttoaineen tasahintajärjestelmä.

– Polttoaine maksoi silloin joka paikassa saman verran. EU oli kai syyllinen siihen, että tästä systeemistä piti luopua. Polttoaineen rahti on pitkä pohjoiseen ja kauppiaat joutuvat panemaan rahdin sitten siihen polttoaineen hintaan. Suomi on kyllä kummallinen maa, kun tänne mahtuu vain yksi ajatus kerrallaan. Maata ei voida jakaa erilaisiin vyöhykkeisiin, että olisi pikkuisen eri kohtelu eri asioissa eri alueilla, hän sanoi.

– Toivottavasti etelässä päättäjät muistavat, että tänne tuodaan kaikki tavara rekalla ja vastaavasti paskakin viedään täältä Ouluun takaisin. Polttoainetta kuluu ja kustannuksia tulee. Ja mitä tulee johonkin soranottoon, niin maalaisjärki on kadonnut siinäkin. Utsjoelta ei soraa saa ottaa paikkakuntalaisten tarpeisiin, hyvässä lykyssä sitä saadaan Ivalon korkeudelta, jos jollakin sattuu olemaan siellä lupa, hymähteli Kari Kuusela .

Malmia evästettiin viemään Helsinkiin sellaiset terveiset, että Vihreä liike on saanut hallituksessa pikkuisen liikaa valtaa, kun luonnonsuojelun hengessä vaikeutetaan arkipäivän elämistä.

Paikallisilta lähtee määräysvalta

Márjá-Sofe Aikio harmitteli, kuinka paikallisilta on viety määräysvalta maa- ja metsätalousministeriölle, vaikka juuri paikallisilla olisi vielä jäljellä oikeaa tietotaitoa siitä, kuinka pohjoisessa tulee elää luonnon kanssa yhdessä.

– Metsästys ja kalastus, maankäyttö, nämä ovat asioita, joista päätetään muualla. Meillä olisi kuitenkin vielä jäljellä sitä tietotaitoa, joka voisi olla tarpeen erilaisten kriisien yllättäessä.

Aulis Nordberg harmitteli, että riistanhoitoasiatkin päätetään nykyisin muualla kuin paikallistasolla. Hän muisteli sanoneensa jo aikoinaan aluemetsänhoitaja Veijolalle , että Metsähallitus nähdään juuri Utsjoella kaikkien mörköjen äitinä.

– Kyllä poliittisten päättäjien pitäisi seurata tarkemmin Metsähallituksen ja sen virkamiesten toimintaa, hän evästi.

Mika Aikio nosti esille kalastuksen ja metsästyksen, jotka ovat Utsjoella elannon hankkimista.

– Meidät on opetettu sellaiseen kulttuuriin, että me emme leiki saaliin kanssa. Kaikki kalojen vapauttaminen ja pussailu on irvokasta, hän sanoi ja Márjá -Sofe Aikio lisäsi, että sitähän televisio on nykyään täynnä.

– Valitettavasti kuuluu länsimaiseen trendiin, että luontokappaleiden kanssa leikitään. Jos on niin, että jonkun kalakannan tai vaikkapa lintukannan tilanne on huono, niin silloin ei pyydetä. Nyt on kalastuslakiin perustettu toimikunta, mikä pohtii kalastuslain toimivuutta ja valuvirheitä. Minusta metsähallituslakiin pitäisi myös perustaa toimikunta, koska laissa on paljon virheitä. Kokoomuksen avullahan tämä laki juntattiin alueen ihmisten tahtoa vastaan, sanoi Aikio.

Myös Väinö Guttorm paheksui Pyydystä ja päästä-kalastusta ja muistutti, että utsjokisille metsään tai kalaan lähtö on totisinta totta.

– Tätä aikaa kuvaa paljon se, että termi kotitarvekalastus meinattiin häivyttää laista. En ole varma, joko se on häivytetty ja laitettu tilalle virkistyskalastus.

Vanhan korjaaminen on riski

Niina Malmille kerrottiin, kuinka Utsjoen kunta päätti rakentaa kolme uutta koulua ja kaksi niistä on saatu jo valmiiksi.

–  Eero Laesterä laski, että Utsjoki selviää kolmen uuden koulun rakentamisesta. Näyttää nyt vähän siltä, että jos väestökehitys pysyy tämmöisenä, niin ei niitä euroja vain ole kovin helppo saada. Lae s terän painelaske l missa todettiin, että kun kunta saa kahdeksan uutta asukasta, niin sillä jo yksistään miljoonan euron vuotuinen laina hoidetaan. Väestön saaminen kuntaan on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi, sanoi Väinö Guttorm .

Aulis Nordberg totesi, että siitäkään ei mihinkään pääse, että vanhan korjaamisella ei olisi saatu hyvää tulosta.

– Meidän päätös uusista kouluista perustui siihen kokemukseen eri puolilta Suomea, että vanhojen koulujen peruskorjauksesta ei tule hyvää, vaikka sama koulu korjattaisiin monta kertaa.

Niina Malm sanoi ymmärtävänsä hyvin Utsjoen päätöksen uusien koulujen rakentamisesta, sillä uusia kouluja on tehty myös Kaakkois-Suomeen. Sielläkin katsottiin, ettei vanhaa korjaamalla tulee hyvää.

– Kukaan meistä ei osannut odottaa, että tällainen korona tulee ja se vaikuttaa kuntien talouteen. Tämmöistähän oli aikaisemmin katseltu vain tieteiselokuvista, mutta nyt tästä tuli totista totta, hän lisäsi.

Malmin mukaan yhdessä uudessa elinkaarimallilla rakennetussa Imatran koulussa sattui äskettäin putkivahinko pakkasen takia.

– Kerrankin tuntui huojentavalta, ettei tuo putkivahinko ollut kunnan ongelma. YIT saa hoitaa elinkaarimallinsa miten parhaiten katsoo.

Tilaisuudessa puhuttiin myös matkailusta ja Mika Aik i o totesi, että loppupelissä matkailu on elinkeinoista se, joka pystyy Utsjoella eniten kasvamaan ja tuomaan hyvinvointia.

- Emme halua kaivoksia, emmekä tuulivoimaa. Kaikenlainen teollinen toiminta taas ei ole täällä kannattavaa.

Niina Malm uskoi, että Utsjoen mahdollisuudet ovat juuri matkailussa, joka on ohjattua ja jolla on paikallisten ihmisten sosiaalinen hyväksyntä. Hän uskoi Utsjoen matkailun vahvuuden olevan siinä, että matkailija saa tutustua paikalliseen elämään ja kulttuuriin.

– Geopark -asioissa olen ollut tekemisissä Kreetan saaren kanssa. Siellä matkailu on paikoin jo ongelmallista ja saari kuluu, kun suunnitelmallisuus puuttuu. Ja samaa nähdään Kaakkois-Suomessa. Venäläiset vuokraavat veneen ja katoavat Saimaalle, tai he voivat innostua pilkkimään Vuoksen jäällä ja mulahtelevat sinne heikkoihin jäihin.

Ennen kuin väki lähti koteihinsa saunomaan ja lauantai-iltaa viettämään, sanoi Aulis Nordberg, että hänen pitäisi istuttaa kansanedustaja autoon ja ajeluttaa kylän ympäri.

– Kun näyttäisin joka talon kohdalla, mitä siinä talossa tehdään, niin se avartaisi näkemään, kuinka monella tavalla yksi ja sama ihminen tienaa leipäänsä. Täällä elämä ei ole yhden elinkeinon varassa, eikä elämänura ole sellaista kuin se voi olla jossakin Kaakkois-Suomessa, että ollaan koko työura terästehtaan palveluksessa. Täällä ihmisillä on monta toimeentulon lähdettä. Se on tietysti utsjokelaisille rikkaus, mutta voi se olla vähän riesakin, etenkin, jos lainsäätäjä ei sitä elämäntapaa ymmärrä, muistutti Aulis Nordberg.