Mielipiteet

Päätoimittajalta

Tenon kalastusmatkailuun kaivataan nuoria ja naisia

Tenolla käy vuodesta toiseen hyvin uskollinen kalastusmatkailijoiden joukko, joka koostuu vanhoista Tenon-kävijöistä. Kesän 2018 Tenon kalastusmatkailijoista reilu 90 prosenttia oli miehiä ja heidän keski-ikänsä oli 53 vuotta. 70 prosenttia kesällä 2018 Tenolle tulleista lohituristeista oli kokeneita Tenon-kävijöitä. 70 prosenttia heistä oli käynyt Tenolla vähintään 10 vuotta sitten ja kun lasketaan käyntivuosien keskiarvo, niin se oli kesän 2018 kalastajien joukossa 21 vuotta.

Tällaisia lukemia katseltiin Utsjoella LOHITA-hankkeen loppuseminaarissa, jossa tutkimustuloksia esiteltiin ja niiden pohjalta keskusteltiin. LOHITA- eli Tenojoen lohenkalastuksen taloudellinen merkitys Utsjoen kunnassa-hankkeessa kysyttiin muun muassa Tenon ja Inarijoen lohimatkailijoilta tyytyväisyyttä alueen palveluihin ja eri vetovoimatekijöihin. Samalla kyseltiin siitäkin, millaista on kalastusmatkailijoiden rahankäyttö Utsjoella ja millaisista uusista matkailupalveluista he voisivat olla kiinnostuneita.

****

Seminaariin osallistuneet utsjokiset eivät olleet järin yllättyneitä hankkeen tuloksista, mutta olivat hyvillään siitä, että tutkimus tarjoaa nyt faktatietoa ja työkaluja Utsjoen kunnalle ja kalastusmatkailun kehittämiseen. Kesän 2018 Tenon kalastusmatkailijat eivät moittineet Utsjoen palveluita. Suurin osa oli niihin erittäin tyytyväinen tai melko tyytyväinen. Kun tutkimusta katselee, niin tyytyväisyyden voi ymmärtää: kalastusmatkailijat tulivat Tenolle kalastamaan. Luontoa ja luonnonrauhaakin varmasti haettiin lohenkalastuksen lisäksi.

Majoituspalveluita ja ruokapalveluita eivät vastaajat sen kummemmin kiittele, eivätkä moitikaan. Lienee niin, että harmaapäiset suomalaiset lohituristit keskittyvät kalastukseen ja heille riittää, että yöksi löytyy siisti majapaikka ja illaksi ravintola tai kauppa, josta saa evästä.

Paikallisten käsitöiden osto ei kalastusmatkailijoita juuri kiinnosta. Tämän tietysti ymmärtää, kun nyt on kyse kalastusmatkailijoista, eikä matkailijoista. Ja kun vastaajista 93 prosenttia oli miehiä, niin he harvemmin käyvät ostamassa villasukkia tai tyynyliinoja.

****

Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio katseli tutkimustuloksia ja sanoi, että Tenon kävijät ovat kieltämättä vakiintuneita ja kokeneita. Kunnanjohtajan mukaan on selvää, että joelle täytyy houkutella uudenlaisia kalastusryhmiä, joihin kuuluvat naiset ja nuoret. Ja kun uutta väkeä houkutellaan lohenkalastukseen, niin heille voi tarjota Utsjoelta löytyviä oheispalveluitakin. Tarjontaa riittää, kuten päivämatkoja Norjan rannikolle, perhokalastuskurssia, loimulohen paistoa nuotiolla, tai vaikka luontokuvauskurssia tai tunturikasvikurssia.

****

Seminaarissa käytiin läpi myös lohenkalastuksen merkitystä Utsjoen aluetaloudelle. Kesältä 2018 jäi aluetalouteen noin neljä miljoonaa euroa. Se on rahaa sekin, mutta kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopio muistutti, että ennen Teno-säännön muuttumista saattoi lohenkalastuksen tuotto olla jopa yhdeksän miljoonaa euroa. Kunnanjohtajan mukaan tuore tutkimus osoittaa nyt osaltaan, mitä valtion toimet tekivät Utsjoen aluetaloudelle. Hän muisteli, että kompensaatioita lupailtiin monenkin ministerin suusta, mutta lopulta niitä ei tullut. Rajajoen rannalla oleva pieni Utsjoen kunta on kuitenkin hyvin pitkälti riippuvainen valtion päätöksistä.

Kunnanjohtaja epäili, että kaikki ikävät vaikutukset eivät tutkimuksessa edes näy, kuten se, että ohjelmapalveluyrittäjien mukana lähti kokonaisia perheitä, mikä näkyy nyt Utsjoen verotuloissa.

****

Suurin uhka Tenon kalastusmatkailulle on se, että lohta ei ole. Näin kiteytti keskustelun aikana matkailuyrittäjä Anne Forsell . Häntä tukivat Antero Isola ja Veikko Porsanger . Isola sanoi, että Tenossa ei ole ollut kolmeen vuoteen kalaa mitä kalastaa. Isola ihmetteli niiden lohien kuntoa, mitä hän on sattunut saaliiksi saamaan: kaloissa on huomattavan paljon sellaisia hiertymiä, jotka eivät ole voineet tulla muusta kuin siitä, että lohet ovat uineet pyydysten läpi.

Porsanger kehotti kääntämään katseet Tenovuonon suulle, jossa iso norjalainen "laivasto" valtavilla, satelliittitutkilla varustetuilla veneillään pyytää kurenuotilla katkarapua ja makrillia. Erikoista tässä kesäkuussa tapahtuvassa makrillinpyynnissä on hänen mukaansa se, että makrilli tulee vuonoon vasta elokuussa.

Porsangerin mukaan Utsjoella on nykyään monenlaista matkailua ja perinteinen lohimatkailu menee uusien matkailumuotojen rinnalla, jos joessa vain on lohta mitä pyytää. Ukkoutuminen näkyy siinä, että soutumiehet ovat vähissä, mutta hän uskoi nuorten miesten löytävän Tenon perhokalastusmahdollisuudet. Kun he ensin harjoittelevat Tornionjoella asutuskeskusten keskellä, niin siellä opitaan alkeet ja kun nälkä kasvaa syödessä, niin matka jatkuu Tenolle.